tiistai 1. huhtikuuta 2014

Tyynykirja eli kun kirjabloggaaja käsityökirjaan perehtyi


Nina Granlund Sæther: Tyynykirja. Virkkaa, kirjo ja neulo 68 hurmaavaa ja hauskaa tyynyä. Atena. 2013. Norjankielinen alkuteos Putefest. Suomentanut Virpi Vainikainen. 161 sivua. Arvostelukappale.

Norjalaista alkuperää oleva Tyynykirja esittelee nimensä mukaisesti 68 erilaista tyynymallia. Tyynyt on toteutettu virkaten, neuloen ja kirjoen. Kirjassa on myös muutama ohje peittojen tekoon. 

Tyynykirjan alkusanoissa pohditaan neuleharrastuksen suosiota ja käsillätekemisen motiiveja. Kirjan taustalla on ajatus siitä, että käsitöiden tekeminen on hauskaa ja hyödyllistä. Sitä paitsi itse tehden saadaan omaleimaisia käsitöitä: "Kun tyynyyn on panostettu omaa aikaa ja vaivaa ja kun tiedät, että siinä on pieni mutta tärkeä käsintehdyn leima eikä kenelläkään taatusti ole tasan samanlaista, se kruunaa sohvasi sitäkin paremmin." 


Kirjan tekijä liputtaa vanhojen työtapojen säilyttämisen puolesta. Hänen mukaansa paras tapa vanhojen menetelmien säilyttämiseksi ja levittämiseksi on niiden sovittaminen nykyaikaan ja nykyajan tarpeisiin. Tyynykirjan ohjeissa onkin käytetty vanhoja ja perinteisiä kuvioita, esimerkiksi Marius-kuviointia, jota käytettiin alunperin villapaidoissa. Kirjan malleissa on niinikään hyödynnetty ylellisistä paidoista poimittuja tähti- ja kukkakuvioita, mustavalkoista Selbu-neuletta, vanhoja kirjontamalleja ja tietenkin myös nykyisin hyvin suosittuja isoäidinruutuja.


Tyynyjen tyylivalikoima on kirjassa monipuolinen ja näin ollen kirjasta luulisi löytyvän malleja erilaisista sisustustyyleistä pitäville. Tarjolla on vaaleita, värikkäitä ja mustavalkoisia malleja, kuten myös merihenkistä, romanttista, modernia ja perinteistä tyyliä. Malleissa on hyödynnetty niin uusia kuin vanhojakin materiaaleja. Yksi tyyny on tehty vanhasta turkista ja toinen taas räsyistä ja vanhoista farkuista. Hauskoissa ja humoristisissa tyynyissä taas leikitellään sanoilla ja otetaan kantaa (tyynyissä on esim. tekstit "Homo sweet homo", "No more diet" ja "My boobs are ok").


Tyynykirjan takakansi lupaa joidenkin  mallien olevan helppoja ja toisten taas olevan tarkoitettu vaativammille harrastajille. Kokeilin itse kahta virkkausmallia, joista toinen oli riittävän informatiivinen ja ymmärrettävä, mutta toinen vastaavasti sekava ja monitulkintainen. Tytär taas kokeili yhtä kirjoittua tyynyä ja onnistui. Näin vähäisellä ohjeiden testauksella on vaikea sanoa mitään varmaa siitä, millaisia ohjeet ovat ja miten esimerkiksi aloittelija pärjää ohjeiden kanssa.



Kuva tyttäreltä hänen tekemästään tyynystä.
Kokonaisuutena Tyynykirja hyvin toteutettu. Kirjan ohjeet ja kuvat houkuttelevat itsekin kokeilemaan tyynyjen tekemistä, mutta yhtä lailla kirjaa voi vain lehteillä ja nauttia värikkäistä kuvista. Pidin kovasti siitä, että tekijä taustoittaa mallejaan ja kertoo välillä myös yleisemmin käsitöiden tekemisen historiasta. Esimerkiksi neulomisen, kuvakudosten tekemisen ja neulanteon historiasta kertovat tekstit ovat kiinnostavia ja avaavat myös sitä, millainen merkitys käsitöiden tekemisellä on ollut naisten elämässä.



8 kommenttia:

  1. Minä en osaa ommella mitään, mutta silti: Teen aina vanhoista nukkumatyynyistä kaunilla kankailla päällystämällä tyynyjä vanhaan talonpoikaissänkyyn tai vaikka navy-tyylisillä kankailla päällystettynä puutarhaan ja terassille eli kaikki käytetään loppuun. Intohimoni olisi osata kutoa/neuloa puseorita ja osata tehdä isoäidin nelö. Eihän tuo sun tekemä kaunis ole isoäidin neliö...vai onko se? Mnusta käsillä tekeminen rahoittaa ja siksi aionkin maalata ikivanhat ja ensimmäisellä opintolianallani ostamat tuolit vaaleanpunaisiksi!

    Kiva kirjaesittely, kiitos ♥ Ja tyttären tyyny on kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena!

      Tyttäremme on todella kätevä käsitöiden tekijä ja usein kysyn häneltä neuvoa käsityöohjeiden kanssa. Mutta tuon isoäidinneliön, joka on kuvassa, olen todellakin osannut tehdä ihan itse kirjan ohjeen mukaan. Oikeastaan tuo ei ole se oikea ja alkuperäinen isoäidinneliö, vaan hiukan muunneltu versio (keskusosa on pyöreä, varsinaisessa neliössä neliönmallinen). Sun pitäis pyytää joku neuvomaan sulle neliön teko. Ei se vaikeaa ole.

      Käsitöiden tekeminen on rauhoittavaa ja terapeuttista. Harmi vain että se, kuten kirjoittaminenkin, rasittaa niskaa ja hartioita. Mutta minähän kirjoitan, neulon ja virkkaan siitä huolimatta.

      Poista
    2. Ole hyvä.

      Ilonan yhdessä sisustuskirjassa on isoäidinneliö ja vaikka se on siinä niin tarkasti en vain osaa. Jooku saa sen mulle näyttää, sitten opin.

      Ennen blogia ehdin kutoa/neuloa Teddy -langasta jättipitkiä, upeanvärisiä kaulaliinoja ystävilleni joululahjajksi. Parhaalla ystävälläni on niitä kolme! Niskat oli lujillla, joten nyt langat ovat edelleen tuossa korissa, sillä en uskalla rasittaa niskojani yhtään enempää ja tämäkin on jo liikaa.

      Minun tyttäreni osaa ommella. Hän vei lähtiessään opiskelemaan mummonsa hänelle ostaman ompelukoneen mennessään. Äitini, 86 vee, ompelee vieläkin vaikka mitä samoin hänen siskonsa. Minun kohdallani on tapahtunut joku ompelugeenin ylihyppy.

      By the way: Sain käyttää Merin konetta vain hänen valvonnassaan, kun ompelin jotain verhon suoraa saumaa, sillä sain langat aina ruttuun;)

      Poista
    3. Leena, jos joskus tapaamme, neuvon sulle, kuinka isoäidinneliö tehdään. Ja muista, että sinä olet monessa asiassa osaava ja kätevä eli vaikka ompeleminen ei onnistu, niin moni muu homma onnistuu. <3

      Siskoni on ollut aina tosi kätevä käsistään ja mulla oli pitkään pienoinen alemmuuskompleksi asiasta, kunnes löysin itsestäni myös käsityögeenin. Tyttäremme on saanut käsityögeenejä mun suvun lisäksi myös anopiltani, joka on hyvin kätevä käsistään. Meilläkin menee niin, että muna on käsitöissä kanaa viisaampi käsitöissä...

      Poista
    4. Muna se meilläkin on käsitöissä kanaa viisaampi. Pitänee ottaa virkkuukoukku ja lankaa mukaan seuraaville kirjamessuille;)

      Haastoin sinut mukaan, käyppä katsomassa;) Haluan kuulla sinun Anna-tarinasi!

      Poista
    5. Kiitos Leena! Mielellänihän minä kanadalaiskaimastani kirjoitan. :-)

      Poista
  2. Näyttääpä ihanalta kirjalta! Tähän voisikin käydä kirjapuodissa tutustumassa.
    Tyttäresi tekkemä tyyny on erittäin kaunis! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyse tosiaan on ihanasta kirjasta. Hyviä sisustuskuvia ja kauniita käsitöitä. Tytär on taitava. Multa tuollainen tyyny ei olisi onnistunut.

      Poista

Ilahduta bloggaajaa kommentilla!