Mitä nämä neljä vuotta bloggaajana sitten ovat antaneet? Hyvin, hyvin paljon. Olen saanut tutustua moniin ihastuttaviin ihmisiin. Tutustuminen on tapahtunut suurimmaksi osaksi virtuaalisesti, mutta olenpa saanut tavatakin joitakin bloggaajakollegoita. Välillä pidemmät ja välillä lyhyemmät keskustelut lukuharrastajien kanssa ovat olleet avartavia ja kiinnostavia, puhumattakaan siitä, mitä muiden bloggaajien kirja-arvioiden lukeminen on antanut.
Kirjablogit ovat ehtymätön aarreaitta lukemista etsivälle, ja välillä harmittaa, ettei kaikkia blogeissa esiteltyjä kiinnostavia kirjoja ehdi lukea. Ja sekin harmittaa, ettei nyt ole aikaa seurata niin useita blogeja kuin haluaisin. Kirjablogien määrä on lisääntynyt todella paljon vuosien saatossa, mutta toisaalta itsekään en ole enää yhtä aktiivinen kuin blogin perustamisen alkuhuumassa. Sitä paitsi osa aiemmin blogeissa käydyistä keskusteluista on siirtynyt someen.
Yksi olennainen asia kirjabloggaamisessa on oman lukukokemuksen avaaminen toisille. Kirjoittamisella on itselleni merkitystä myös sikäli, että kirjoittamalla blogiin pidän yllä kirjoitustaitoani. Bloggaaminen on myös tuonut jonkinlaista vapautta kirjoittamiseen, sillä täällä voin kirjoittaa luovemmin ja omaäänisemmin kuin tietopuolista tekstiä kirjoittaessani.
Osallistuin blogin alkuaikoina enemmän haasteisiin ja postailin ahkerammin kuin nykyisin. Luen edelleen yhtä paljon kuin aiemmin, ja oikeastaan jopa enemmän kuin neljä vuotta sitten, mutta olen hyväksynyt sen, etten ehdi tai jaksa kirjoittaa blogiini kaikista lukemistani kirjoista. Kirjoittelen aika lailla koontipostauksia ja lyhytarvioita, mutta tokihan kirjoittelen edelleen myös pidempiä ja pohdiskelevampia postauksia, kun se vain on mahdollista.
Olen nyt aiempaa enemmän kartalla siitä, mitä kirjamaailmassa tapahtuu, vaikka seuraankin tapahtumia sivusta enkä itse osallistu esimerkiksi kustantamoiden kekkereille. Tämä taas johtuu yksinkertaisesti siitä, ettei täältä itärajalta tule lähdettyä kirjallisiin tapaamisiin. Toisten bloggaajien raportteja on kuitenkin aina mukava lukea.
Vaikka blogini onkin kirjablogi, niin olen käsitellyt jonkin verran myös kirjojen ulkopuolista elämää. Olen muun muassa esitellyt joitakin käsityöprojektejani, kertonut perheemme lemmikeistä, tarjonnut kuvallisia matkakertomuksia ja ihan vain höpötellyt niitä näitä. Ja sama linja tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa, sillä en voi enkä haluakaan keskittyä täällä blogissani pelkästään kirjoihin. Joskus olen kyllä pyöritellyt mielessäni ajatusta lemmikkiaiheisesta blogista, mutten ole toistaiseksi ryhtynyt sanoista tekoihin.
Kirjablogini on yhtäältä kirjapäiväkirja, johon merkitsen muistiin lukemani kirjat, mutta toisaalta myös paikka, jossa voin peilata omia lukukokemuksiani muiden lukukokemuksiin ja keskustella kirjoista ja rakkaimmasta harrastuksestani, lukemisesta. Sosiaalisuus tekee bloggaamisesta tärkeää ja merkityksellistä. Onkin mukava tietää, että on olemassa lukijoita, joita kiinnostavat Mustikkakummun Annan pohdinnat kirjoista ja elämästä.
Kiitos teille lukijat näistä neljästä vuodesta ja hyvää pääsiäisviikkoa!