Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja. Gummerus. 2009. Alkuteos Let me sing you gentle songs (2005). Suomentanut Anuirmeli Sallamo-Lavi. 344 sivua. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti.
Ruotsalaisen, nykyisin Uudessa Seelannissa asuvan Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja on niittänyt mainetta maailmalla. Kirjassa kaksi eri-ikäistä ja muutenkin hyvin erilaista naista, Astrid ja Veronika, ystävystyvät. Vanha Astrid elää pienessä ruotsalaisessa kylässä eristäytyneenä, melkein erakkona, kunnes hänen naapuriinsa muuttaa kolmekymppinen kirjailija Veronika. Molemmilla on takanaan todella rankkoja kokemuksia ja menetyksiä, joista he lettujen ja metsämansikkahillon äärellä sekä metsäretkillä toisilleen vähitellen avautuvat.
Tartuin kirjaan kiinnostuneena odottaen hienoa lukukokemusta. Kyllähän Laulaisin sinulle lempeitä lauluja on runollinen, traaginen, lohduttava ja hieno ylistyslaulu ystävyydelle, mutta on minun makuuni liiankin kaunis ja siirappinen, jopa laskelmoitu.
Minua kummastutti muun muassa se, miten nopeasti pitkään eristäytyneenä elänyt Astrid ystävystyi Veronikan kanssa. Se ei oikein ollut uskottavaa, mutta ehkä tällaisia ihmeitä tosiaan tapahtuu. Myös symboliikkaa avattiin välillä ihan liikaa ja minulle tuli mieleen, ettei kirjailija luota oikein lukijan omaan käsityskykyyn.
Enkä minä suinkaan väitä, että Laulaisin sinulle lempeitä lauluja olisi ollut huono. Se vain ei ollut niin hyvä kuin luulin ja odotin. Kirjalla on ansionsa ja loppua kohti se selkeästi parani. Olsson kirjoittaa hyvin ja kauniisti ja kirjan rakennekin oli onnistunut. Myös idea runositaateista kappaleiden alussa on oivaltava. Ja kirjan nimihän on todella kaunis ja runollinen. Samoin kansi.
Lempeistä lauluista ovat omissa blogeissaan kirjoittaneet ainakin Leena Lumi, Sonja, Kirsi, Sara & Katja.
Tähdet: ★ ★ ★ ½
Tähdet: ★ ★ ★ ½
