torstai 17. maaliskuuta 2016

Tunnelmasta toiseen














































Tulinpa eilen illalla miettineeksi, miten tehokkaasti kirjat voivat heittää lukijan tunnelmasta toiseen.

Luin jokin päivä sitten loppuun Asko Sahlbergin kirjan Häväistyt (2011). Pidin siitä paljon, ja Sahlbergista onkin tulossa hyvää vauhtia yksi suosikkikirjailijoistani. Kirjailijan kieli on upeaa ja kerrontatapa uppoaa minuun.

Häväistyt on yleissävyltään harmaa, aivan kuin kirjassa kuvattu pitkäkestoinen sade. Kirjan päähenkilöt, mies, nainen ja poika, ovat varsin onnettomia tapauksia, pakomatkalle joutuneita ihmisiä, joille ei oikein mikään näytä onnistuvan. Välillä kolmikon epäonnistumiset saavat jopa hiukan huvittaviakin sävyjä, vaikka kirjan tarina itsessään onkin traaginen. Häväistyt onkin aikamoinen kurjuuskertomus, jonka lukeminen ei kuitenkaan ollut rämpimistä, vaan kirjan sävystä huolimatta nautittavaa.

Sen sijaan nyt luennassa oleva kirja on viipyilevä, pirskahteleva helpon elämän kuvaus. Enpä kyllä olisi voinut valita Häväistyjen jälkeen luettavaksi erilaisempaa kirjaa kuin mitä Patrick Modianon Villa Triste (1977) on!

Villa Tristessä kuvataan kauniisti ja samalla haikeasti, muistojen kautta, päähenkilön lomanviettoa 1960-luvulla kylpyläalueella jossain lähellä Sveitsin rajaa.

Kun Häväistyissä raahustetaan kurassa raskain saappain, ja välillä laahustetaan kipeällä jalalla, maiseman ollessa harmaa ja pilvien roikkuessa alhaalla, niin Villa Tristessä hypellään kevein kesäkengin joutilaasta ja yltäkylläisestä elämästä nauttien. Mutta kuitenkin, jossain pinnan alla kytee ja jotain on selvästi tuloillaan. Siitä syystä päädyinkin tässä vaiheessa, kun kirja on puolivälissä luonnehtimaan kirjaa näennäisesti keveäksi. Mielenkiinnolla odotan, mitä tuleman pitää ja mihin tunnelmiin Villa Triste minut lopulta johdattaa.

PS. Blogger temppuileee eivätkä kuvat ja teksti suostu asettumaan siten kuin haluan....


2 kommenttia:

  1. Pidän kovasti Modianon kirjoista, mutta Villa Triste vei minut joutilaaseen olotilaan. Jotenkin vain Sagan kuvaa tuon kaiken paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aukko sivistyksessä: en ole lukenut Sagania. Pitäisikö? Mistä kirjasta kannattaa aloittaa?

      Poista

Ilahduta bloggaajaa kommentilla!