sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Aika mielenkiintoinen Aika suuri hämäys

Jennifer Egan: Aika suuri hämäys. Tammi. 2012. 412 sivua. Englanninkielinen alkuteos A Visit from the Goon Squad. Suomentanut Heikki Karjalainen. Kansi: Jussi Kaakinen.

Yhdysvaltalaisen Jennifer Eganin ensimmäistä suomennettua teosta Aika suuri hämäys on kutsuttu muun muassa amerikkalaisen kaunokirjallisuuden uudeksi klassikoksi. Aika paljon sanottu, mutta ainakin palkintoja kirjalle on sadellut Pulizerista lähtien. Eikä suotta.

Aika suuri hämäys on episodeista koostuva romaani, jossa ei ole varsinaisesti yhtenäistä juonta, vaan eri kerrontatyyleillä ja eri kertojien äänillä kerrottuja, toisiaan sivuavia tarinoita. Kyse ei kuitenkaan ole tarina- tai kertomuskokoelmasta, sillä laajasta henkilögalleriasta huolimatta kaikki kirjan tapahtumat kiertyvät joko suoraan tai epäsuorasti kahden henkilön, levy-yhtiön johtajan Bennie Salazarin ja hänen assistenttinsa Sashan ympärille. Yhdistävänä tekijänä on myös Bennien nuoruudenaikainen punk-bändi, mutta yhtä lailla rock-musiikki ja populaarikulttuuri ylipäätään.

Ajallisesti Aika suuri hämäys liikkuu 1970-luvulta 2020-luvulle asti. Suurin osa kirjan tapahtumista sijoittuu Yhdysvaltoihin, mutta kirjassa käydään myös Afrikan safarilla ja Napolissa sekä epämääräiseksi jäävässä Kenraali B:n hirmuhallinnon alaisessa maassa.

Kirjan kansiliepeen ja joidenkin, ilmeisesti sivusilmällä lukemieni arvioiden (en nimittäin ollut tajunnut, että tämä on ollut paljonkin esillä blogeissa) perusteella odotin kokeellista ja kerronnaltaan tai rakenteeltaan erikoista teosta. Kansiliepeessä nimittäin luvataan kirjan rikkovan iloisesti lajityyppejä ja sen rakenteen olevan kehämäinen ja voivan siksi muistuttaa Facebookia. Myönnän kyllä, että on kokeellista kirjoittaa yksi luku powerpointin ja toinen lehtijutun muotoon, mutta se, että romaani on sirpalemainen ja episodimainen, tai että romaanin eri lukujen henkilöt ja tapahtumat liittyvät vain löyhästi toisiinsa, ei ole nykykirjallisuudessa mitään uutta.

Mutta vaikka kirja ei ollutkaan niin vallankumouksellisen erilainen tai kokeellinen kuin olin kuvitellut, niin se oli oikein hyvä ja nautittava sellaisenaan. (Enkä totta puhuen edes kauheasti innostu ns. kokeellisista kirjoista.) Tosin  voihan kokeellisuus olla myös siinä, että kirja, kuten Arto Virtanen Parnassossa toteaa, haastaa  lukijan "pikemminkin prosessiin kuin houkuttelee lukukokemukseen" (mitä se sitten tarkoittaakin, valekriitt. huom.).

Minut Aika suuri hämäys kyllä houkutteli ihan aidosti myös lukukokemukseen, sillä kirja on todella hyvin ja koukuttavasti kirjoitettu ja otteessaan vankasti pitävä eikä episodimaisuudestaan huolimatta ollenkaan sekava. Se on myös hauska ja sopivasti syvällinen, onhan se pohjimmiltaan tutkielma ajasta ja sen vääjäämättömästä kulumisesta. Lisää Egania kiitos!

Luetut, lukemattomat -blogista löytyy linkkejä muihin blogiarvioihin.

14 kommenttia:

  1. Haa, juuri huomasin, että tämä on tullut noudettavakseni kirjastoon. Varauslista on ollut piiiiitkä ja hidas etenemään, mutta nyt on minun vuoroni, kunhan joku päivä ensi viikolla ehdin kirjastossa piipahtaa. Odotan innolla, olen kuullut tästä niin paljon hyvää, ja sinunkin kokemukseni nyt vahvistaa sitä, että luotan pitäväni tästä. We'll see... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiinnolla odotan, mitä tuleman pitää eli mitä kirjasta tykkäät. Ihme kyllä, Joensuun seutukirjastossa tämä ei ole ollut kovin suosittu, ainakaan jos katsoo varauksia (nytkään kirjasta ei näköjään ole yhtään varausta).

      Poista
  2. Aika suuri hämäys on kiinnostanut minua jo kauan. Olen aivan varma, että tulen pitämään kirjasta ja siksi en aio varata sitä kirjastosta, vaan ostan sen joko matkakirjakseni joulukuussa tai sitten toivon kirjaa joululahjaksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, hyvää kannattaa odottaa. Tämä olisikin varmaan hyvä matkakirjana.

      Poista
  3. Heh, ihan sivuhuomiona nousi sellainen ihmetyksen aihe, että en yhtään muistanut tuota Kenraali B:tä tai hänen maassaan käytyä seikkailua. Jouduin ihan miettimään. Nyt jo palasi mieleen, mutta näin heikosti jää näköjään tarinat mieleen. Minäkin luin tämän muistaakseni toukokuussa, eli vain neljä kuukautta sitten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjassahan on paljon henkilöitä ja tarinat ei kovinkaan tiiviisti liity yhteen, joten ei ihme, jos yksi tarina unohtuu. En minäkään muistanut eri lukujen tapahtumia enää kovin hyvin, vaikka lukemisesta ei ole kovin paljon aikaa. Jouduin aika lailla selailemaan kirjaa ja lueskelemaan sitä sieltä ja täältä arviota kirjoittaessani.

      Poista
  4. Minulle tämä oli todella nautittava lukuelämys, enkä kokenut kirjaa erityisen vaikeaksi tai haastavaksi. Rikkaaksi ja monipuoliseksi kyllä: olen varma että toisella lukukerralla tästä saisi irti vielä paljon enemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä Liisa, tämä on niitä kirjoja, jotka pitäisi lukea uudelleen. Kirja etenee hyvin eikä ole sekava tai vaikea, vaikka siinä onkin erillisen tuntuisia tarinoita (jotka kyllä liittyvät yhteen).

      Poista
  5. Kiva ja mielenkiintoista kuulla, että tämä ei niin hirveän kokeellinen olekaan (tuskin siitä silloin olisi tullut niin suosittuakaan...), sillä tämä on minullakin jossain "luen varmasti joskus" listalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, tämä kannattaa kyllä lukea, koska on hyvällä tavalla erikoinen ja uudenlainen, olematta kikkaileva. Ja vaikka tässä oli välillä aika paljonkin rock-musiikkiin liittyvää tavaraa, niin ei tullut sellaista tunnetta, että sitä olisi ollut liikaa.

      Poista
  6. Tämä olikin minulta jo unohtunut, laitan tämän lainalistan kärkeen sitten kun taas annan itselleni luvan kirjastoilla. Tekstisi kyllä nosti kiinnostusta, kuulostaa villiltä ja kiva ettei ole liian kokeellinen ja moderni tai jotain. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletkohan kirjastolakossa?

      Kiva kuulla, että tekstini herätti kiinnostuksen. On kirja kyllä aika villi ja ihan sopivasti moderni.

      Poista
  7. Heippa, löysinpä minäkin blogisi! Mahtavaa huomata, että sulla on Parvekejumalat lukulistalla. Mun täytyisi lukea kirja uudelleen, oli niin mahtava lukuelämys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit tänne!

      Olen itse asiassa jo lukenut Parvelejumalat, mutta mulla nuo postaukset ruuhkautuu ja nytkin on monta kirjaa rästissä. Mutta kyllä jossain vaiheessa Parvelejumalistakin kirjoitan.

      Poista

Ilahduta bloggaajaa kommentilla!