maanantai 18. elokuuta 2014

Ansiokas Tove Jansson -elämäkerta


Tuula Karjalainen: Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta. Tammi. 2013. 304 sivua. ARVOSTELUKAPPALE.

Noin viikko sitten, elokuun 9. päivänä, tuli kuluneeksi sata vuotta Tove Janssonin syntymästä. Tämä vuosi onkin Tove Janssonin juhlavuosi, ja häntä on muistettu vuoden aikana monin eri tavoin (ks. tietoja tapahtumista esim. Tove100-sivustolta).  Juhlavuoteen liittyen Ateneumin taidemuseossa on ollut keväästä asti esillä näyttely, jonka on kuratoinut taidehistorioitsija Tuula Karjalainen. Karjalaisen kirjoittama ansiokas elämäkerta Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta on syntynyt rinnan näyttelyn kanssa.

Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta käsittelee hyvin ja kiinnostavasti Tove Janssonin monipuolista elämäntyötä. Tovehan ei ollut pelkästään muumien luoja, vaan hän toimi taidemaalarina ja kuvittajana sekä kirjoitti esimerkiksi novelleja ja romaaneja. Karjalainen toteaakin, että Tove Janssonin elämäntyöstä pitäisi puhua monikossa, koska hän teki "usean täyden uran, niin satukirjailijan, kuvittajan, taidemaalarin, kirjailijan, lavastajan, dramaturgin, runoilijan, poliittisten kuvien tekijän kuin sarjakuvapiirtäjänkin."

Tuula Karjalainen on käyttänyt teoksensa aineistona kirjeitä, muistiinpanoja, muistikirjoja ja jonkin verran suullisisia tiedonantoja, mutta myös Tove Janssonin tuotantoa ja hänestä aiemmin laadittuja elämäkertoja.
Kirja etenee välillä ajallisesti ja välillä temaattisesti. Karjalaisen mukaan kronologinen tarkastelutapa ei olisi tässä kirjassa toiminut. Mielestäni kirjan rakenne on onnistunut, vaikka ajallisen ja temaattisen tarkastelutavan yhdistäminen onkin johtanut siihen, että kirjassa on jonkin verran toisteisuutta. Se ei kuitenkaan varsinaisesti haittaa lukemista enkä pidä sitä kovinkaan suurena ongelmana kirjan kokonaisuutta ajatellen.



Karjalaisen teos asettaa taitelija Tove Janssonin hyvin ajalliseen ja kulttuurihistorialliseen kontekstiin. Kirjailija toteaa kirjan esipuheessa halunneensa Toven taiteen lisäksi "tuoda hänet esiin osana aikaansa, sen arvoja ja kulttuurihistoriaa". Teoksessa tuleekin hyvin esille muun muassa se, miten Jansson kyseenalaisti aikansa ajatus- ja moraalisääntöjä ja eli omalla tavallaan, uskollisena omille näkemyksilleen ja arvoilleen.

Itse olen tuntenut Tove Janssonin aiemmin lähinnä kirjailijana ja kuvittajana, mutta toki olen ollut tietoinen myös hänen taiteilijan urastaan. Karjalaisen kirjan merkittävin anti itselleni onkin siinä, että se avaa hyvin ja Janssonin elämäntyötä ja esittelee monipuolisesti hänen taiteellista tuotantoaan, muumeja ja niiden syntyhistoriaa unohtamatta. Teos tarjosikin minulle paljon uutta tietoa ihailemastani kirjailijasta ja taiteilijasta. En esimerkiksi ollut aiemmin tiennyt siitä, että hän teki niin paljon kuvituksia eri lehtiin ja piirsi sota-aikana ja sodan jälkeen runsaasti poliittiisia ja kantaaottavia piirroksia.


En oikeastaan ole elämäkertojen lukija. Eikä kyse todellakaan ole siitä, ettenkö pitäisi elämäkerroista, vaan ehkä ennemminkin siitä, että luen vapaa-ajallani mieluummin fiktiota. Olinkin aika yllättynyt siitä, miten hyvin tämä elämäkerta imaisi minut mukaansa ja miten kovasti nautin kirjan lukemisesta. Ainoa kritiikin aihe liittyy siihen, miten Karjalainen liittää toisiinsa Janssonin tekstit ja hänen elämänsä. Hän tekee nimittäin varsin suoraviivaisia tulkintoja Janssonin elämästä hänen fiktiivisten tekstiensä pohjalta. Toki tiedän ja myönnän sen, että Tove Jansson, kuten moni muukin kirjailija, ammentaa teksteihinsä aineksia omasta ja lähipiirinsä elämästä, mutta mielestäni fiktiivisiä tekstejä ei sinällään voi käyttää elämäkerrallisina lähteinä. 

Kirjan kuvitus tukee hyvin Karjalaisen tekstiä ja rakentaa kuvaa Tove Janssonin monipuolisuudesta taiteilijana ja kuvittajana. Kirjan ulkoasu kokonaisuudessaan on mielestäni erittäin onnistunut (kiitokset siitä Timo Nummiselle). Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta on hyvin rakennettu, kiinnostavasti ja elävästi kirjoitettu sekä avartava ja monella tavalla ansiokas elämäkerta hienosta ihmisestä ja merkittävästä taitelijasta.

PS. Myös kirjablogeissa on Tove Jansson ollut tämän vuoden aikana todella hyvin esillä. Esimerkiksi Opuscolo - Kirjasta kirjaan -blogissa  juhlavuotta on vietetty monipuolisesti. Siellä on mm. luettu ja haastettu muitakin lukemaan Janssonin tuotantoa Janssonin kirjakiusaus -haasteen merkeissä. Myös Les! Lue! -blogissa on Tove Jansson on ollut tämän vuoden aikana toistuvasti esillä. Jälkimmäisestä blogista löytyy myös lista eri kirjablogeissa olevista Jansson-teksteistä (ks. täältä).

6 kommenttia:

  1. Tämä on todella ansiokas kirja, kuten hyvin kuvasit. Pidin tavasta, jolla Karjalainen tuo esiin Janssonin muiden ihmisten, mutta myös aikansa kautta. Ehkä juuri siksi minäkin olin tämän kirjan imussa, vaikka minäkin luen elämäkertoja harvakseltaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkoinen kirahvi, juuri tuo mainitsemasi seikka eli Toven kuvaaminen ihmisten ja aikansa kautta, mutta myös se, että kirja on hyvin kirjoitettu, piti otteessaan. Luin kirjan lukupiiriä varten ja ajattelin vain aluksi silmäillä sitä, mutta kuinkas ollakaan, olin yhtäkkiä lukenut kirjaa jo useamman kymmenen sivun verran.

      Poista
  2. Toivon tämän kirjan joululahjaksi. Siinä oli aivan ihana kansi :) mutta muutenkin haluan tämän kirjan. Tove oli aika erikoinen persoona ja huikea taiteilija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti saat kirjan lahjaksi. Kirjan kansi ja ulkoasu kokonaisuudessaan on kyllä hyvin onnistunut.

      Poista
  3. Ansiokas tämä on. Karjalainen pääsee jotenkin niin lähelle Tove Janssonia. Luin tämän jouluna ja kirjasta tulikin yksi hyllyni aarteista, Oikein hykerryttää, kun näen vain sen selkämyksenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistinkin, että luit kirjaa viime joulun aikaan ja pidit siitä. Kirja on hieno myös ulkoasullisesti ja se on todella mukava omistaa. Eli on minunkin hyllyni aarteistoa. :-)

      Poista

Ilahduta bloggaajaa kommentilla!