Aloittaisin mielelläni tarinan Tovesta ja minusta eri tavalla. Vaikka niin, miten heti ensimmäisellä kerralla, kun kuulin tai luin hänen tekstejään, ihastuin suunnattomasti. Lapsena on kuitenkaan ymmärtänyt muumitarinoiden hienoutta ja löysin muumit vasta nuorena aikuisena opiskellessani kirjallisuutta. Luinkin sitten kaikki muumit kerralla ja innostuin tekemään muumikirjoista esitelmän lasten ja nuorten kirjallisuuden kurssille.
Vuosien myötä olen löytänyt myös Toven novellit ja romaanit. Tovesta onkin tullut yksi suosikkikirjailijoistani, jonka teoksiin palaan aina yhtä mielelläni. Etenkin Muumilaakson marraskuu on minulle, kaamosmasentujalle, tärkeä ja olenkin lukenut kirjan monena syksynä etsiessäni valoa syksyn pimeyteen.
Tove on, kuten tiedämme, paljon muutakin kuin muumien luoja ja kirjailija (palaan tähän aiheeseen piakkoin Tuula Karjalaisen kirjoittamaa Tove Jansson -elämäkertaa käsittelevässä postauksessa). Minulle, kirjaihmiselle, Tove on on kuitenkin ennen kaikkea erinomainen kirjoittaja ja lahjakas kuvittaja.
Onnea Tove! Ja kiitos viisaista ja ihanista kirjoistasi sekä luomistasi maailmoista, joihin niin aikuisen kuin lapsenkin on hyvä uppoutua!
Ja sumuisen aamun koitteessa he kaikki juoksivat puutarhaan. Itäisen taivaan ruusunpunainen kajastus ennusti hienoa elokuun päivää.
Ja se oli kuin uusi portti, joka johti Uskomattomaan, Mahdolliseen, uuteen päivään, jolloin saattaa tapahtua mitä tahansa, ellei vain kellään ole mitään sitä vastaan.
(Tove Jansson: Muumipapan urotyöt, WSOY, 1991 [1963].
 |
| © Moomin Characters™ |
