keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

12: Yritys löytää kirja, jota rakastin, mutten rakasta enää

Minä en taida pystyä tähän. Kävin läpi oman kirjahyllyni enkä löytänyt yhtään kirjaa, josta voisin sanoa, että olen sitä joskus rakastanut, mutta en enää rakasta.

Olen ihan varma, että tähän kategoriaan kuuluvia kirjoja on olemassa, esimerkiksi monet nuorena lukemani kirjat ovat sellaisia, etten varmaan niistä enää pitäisi. Luin tuolloin aika lailla myös sellaista kevyttä kirjallisuutta, jota en nykyisin lue. Ainakin Jalnat luultavasti ärsyttäisivät. Samoin Ursula Pohjolan-Pirhosen kirjat. Niitäkin tosiaan luin. Ja luinhan minä myös harlekiineja. Olin lukio- tai yläasteaikaan jossain kirjakerhossakin, jonka valikoimiin kuului etupäässä naisille suunnattua kevyttä kirjallisuutta (taisi olla nimeltään Femi). Luultavasti jätin ne kirjat aikoinaan lapsuuskotiin, koska enhän minä yliopistossa kirjallisuutta opiskelevana voinut sellaisia kirjoja hyllyssäni pitää... ;-)

Nyt tuollaiselle käyttäytymiselle voi jo nauraa. Lukemisessa on monenlaisia kausia enkä enää ajattele, että kevyen kirjallisuuden lukeminen olisi mitenkään arveluttavaa. Sillä on oma paikkansa kirjallisuuden kentässä.

2 kommenttia:

  1. Mielestäni huomiosi oli hyvä. Jokainen kirja, genrestä ja arvostuksesta huolimatta, joka jossain vaiheessa elämää on koskettanut on tavalla tai toisella rakas, vaikkei kirjasta pitäisikään. Itse nostin tässä haasteessa tänään esille yhden urheilukirjan, jollaisia en tavallisesti lue ja jollaisesta en pidä. Silti kirja saa pysyä hyllyssä muistona ajasta, jolloin kuvittelin pitäväni siitä. :)

    VastaaPoista
  2. Kommentoinkin jo sinun valintaasi.

    VastaaPoista

Ilahduta bloggaajaa kommentilla!