lauantai 28. syyskuuta 2013

Ennen päivänlaskua ei voi


Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi. Tammi. 2000. 268 sivua.

Suomalaista kansanperinnettä ja luonnontiedettä yhdistelevä Johanna Sinisalon esikoisromaani Ennen päivänlaskua ei voi ei selvästikään ole minun kirjani. Luonnon ja ihmisen, modernin ja myyttisen maailman rajapintoja tarkasteleva teos on kyllä tärkeä teemoiltaan, ja se on myös hyvin taidokkaasti rakennettu kokonaisuus, mutta kirjan lukeminen sai minut pikemminkin hämmentymään kuin innostumaan. Ymmärrän kyllä hyvin, miksi kirja  ilmestymisvuonnaan palkittiin Finlandialla, mutta minuun tämä ei kirja ei kuitenkaan kolahtanut siten, kuin olisin toivonut.

Ennen päivänlaskua ei voi kertoo nuoresta valokuvaajasta Mikaelista, Enkelistä, joka löytää kotipihaltaan peikon ja ottaa tämän asumaan luokseen. Alussa huonokuntoinen peikko tervehtyy vähitellen, kun Mikael saa vaivikaa kysyttyä eläinlääkäritutultaan petojen ruokavaliosta ja lääkinnäistä. Metsältä tuoksuva peikko, jolle Mikael antaa nimen Pessi, valtaa yhä suuremman osan Mikaelin elämästä, tunteista ja ajatuksista varsin katastrofaalisin seurauksin. Tapahtumien vyyhteen sekoittuu myös muutama Mikaelin rakastaja ja pari naapuria.

Sinisalo on rakentanut kirjassaan vaihtoehtoisen maailman, jossa peikot ovat todellisia, joskin piilossa pysyviä olentoja, eivätkä vain kansanperinteen ja myyttisen maailman hahmoja. Kirjan nimessäkin esille tuleva Reino Helismaan Päivänsäde ja menninkäinen -laulu kulkee koko ajan mukana kirjan osien nimissä, ja tuo hyvin esille kahden maailman törmäyksen. Peikot elävät pimeässä, salaperäisessä maailmassa, kun taas päivänsäteeseen vertautuva, vaalea ja enkeliä muistuttava Mikael elää modernissa maailmassa. Vähitellen nämä maailmat sekoittuvat eikä Mikael, toisin kuin laulun päivänsäde, voi enää elää ilman peikkoaan.

Pidin siitä, miten hienosti kirjailija käyttää intertekstuaalisuutta sekä pohtii kirjassaan erilaisia rajoja ja niiden ylityksiä. Edellä mainitun laulun lisäksi kirjailija viittaa myös Yrjö Kokon Pessi ja Illusia -satuun ja muuhun todelliseen, mutta myös keksittyyyn kirjallisuuteen ja lähdeaineistoihin.

Kirjan selvistä ansioista huolimatta en pystynyt pitämään kirjasta. Kyse lienee ainakin osittain siitä, etten koe fantasia- ja tieteiskirjallisuutta omimmaksi genrekseni, mutta myös siitä, että inhosin todella paljon joitakin kirjojen kohtauksia (mm. kun peikko tappaa sille ruuaksi hankittuja lemmikkieläimiä). Se nyt ei sinällään merkitse sitä, ettenkö voisi kirjasta pitää, koska monessa suosikkikirjassaninkin on inhottavia ja puistattavia kohtauksia. Luulen, että kirjailijan on ollut tarkoituskin havahduttaa lukija ja saada hänet pohtimaan esimerkiksi luontoon ja ympäristönsuojeluun liittyviä kysymyksiä, mutta ehkä luin kirjaa liikaa tunteiden ohjaamana enkä vain saanut itseäni etäännytettyä lukijana riittävästi luotaantyöntävien kohtausten aikana. Harmillista, sillä olisin niin kovasti halunnut pitää tästä ansiokkaasta kirjasta.

PS. Osallistun tällä kirjalla Koen 13 kotimaista kirjailijaa vuonna 2013 -haasteeseen.

16 kommenttia:

  1. Ei kolahtanut minuunkaan tämä kirja aikoinaan ja samaistuin paljon ajatuksiisi ja syihin mikset pitänyt kirjasta. Ennen päivänlaskua ei voi on kirja joka joko kolahtaa täysillä tai sitten ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaisen käsityksen minäkin olen saanut, että tämä kirja jakaa mielipiteitä ja monet pitävät tästä kovasti.

      Poista
  2. Minuun tämä teki suuren vaikutuksen, mutta ymmärrän kyllä myös sinun lukukokemustasi. Sinisalo ei kyllä ole varsinaisesti hyvän mielen kirjailija, koska hänen henkilöhahmonsa ovat usein jopa inhottavia ja aiheensa rankkoja. Mutta omaperäisyyttä ja voimaa löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja minä vastaavasti ymmärrän, miksi kirja on tehnyt vaikutuksen sinuun. Sinisalo on selvästi hyvin omaperäinen ja lahjakas kirjailija, mutta liikkuu oman mukavuusalueeni ulkopuolella. Mutta eihän kaikesta voikaan pitää.

      Poista
  3. Minullakin on samantapaisen muistikuvat kirjasta. Se on hyvä, kekseliäs ja omaperäinen kirja, muttei kirja, josta voisin sanoa pitäväni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin Amma, hyvä, kekseliäs ja omaperäinen kirja. Siksi harmittaakin, kun ei kolahtanut.

      Poista
  4. Mä rakastin Ennen päivänlaskua ei voi. Blogauksestasi olen muuten samaa mieltä: joitain kirjoja lukiessaan tunnistaa, että kysessä on todella erinomaisesti kirjoitettu, innovatiivinen tai muuten hieno kirja – vaikka itsen kirja jättäisi kylmäksi. Yksi lukijanelämän omituisuuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan Taika. Niin monet asiat vaikuttaa lukuelämykseen. Vaikka tämän kirjan hienoudet tunnistinkin, niin en vain voinut kirjasta tykätä. Tosin voisihan sitä ajatella, ettei määrittelisikään kirjaa tykkäämisen perusteella, mutten minä ainakaan sellaiseen pysty. Tai en ainakaan pystynyt tämän kirjan kohdalla (sen sijaan esim. Oatesin kirjat, joissa on paljonkin puistattavia asioita, kuuluvat suosikkeihini).

      Poista
  5. Nuo "faktaosuudet" olivat minulle kompastuskivi muuten niin upeassa tarinassa. Olihan niillä tarkoituksensa, mutta silti ilman niitä tarina olisi mielestäni kullkenut paremmin. Mahtava kirja kuitenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mullakin vähä tökki jotkin niistä oheisteksteistä, mutta ymmärrän kyllä, miksi ne olivat mukana. Ja aika hienosti joihinkin ns. faktateksteihin oli upotettu fiktiota. Kyllä Sinisalo on taitava.

      Poista
  6. Minä pidin tästä todella paljon. Ennen päivänlaskua ei voi on yksi niistä kirjoista, jotka olen ahminut lukuflow'ssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän erittäin hyvin tykkäämisen. Mut kaipa se on rikkautta, etteivät kaikki pidä samoista kirjoista.

      Poista
  7. Oi, minulle tämä oli todella tärkeä kirja jo silloin ilmestyessään. Tykkäsin ja tykkään valtavasti! :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten olen jo moneen kertaan aiemmin todennut, ymmärrän hyvin, miksi tämä on monille tärkeä kirja ja miksi siitä pidetään. Mulle kävi valitettavasti toisin, vaikka kirjan ansiot tunnistankin.

      Poista

Ilahduta bloggaajaa kommentilla!