 |
| Kirjasta on tehty elokuva, jonka on ohjannut Sofia Coppola http://www.imdb.com/title/tt0159097/ |
Virgin Suicides - kauniina kuolleet on toinen Eugenidesilta lukemani kirja. Kiinnostus kirjailijan tuotantoon heräsi luettuani toukokuussa Eugenidesin uusimman romaanin Naimapuuhia.
Eugenidesin esikoisromaani on 1970-luvulle sijoittuva, väkevä romaani teini-ikäisistä Lisbonin sisaruksista, jotka kaikki päätyvät tekemään itsemurhan (tohdin kertoa tämän, sillä siskosten itsemurhista kerrotaan heti kirjan ensimmäisessä virkkeessä).
Tarinaa kerrotaan naapurin poikien näkökulmasta. Kauniiden sisarusten maailma on pojille vieras ja salaperäinen kaikkine tyttöihin liittyvine esineineen, joita pojat ovat keränneet todistuskappaleiksi. Yhteisössään oudoksi leimautuneiden Cecilian, Luxin, Bonnien, Maryn ja Theresen kohtalo ja näiden päätyminen synkkään ratkaisuun askarruttaa entisiä naapuruston poikia vielä aikuisenankin:
Ei lopultakaan ollut niin väliä minkä ikäisiä tytöt olivat olleet ja että he olivat olleet tyttöjä, vain sillä on merkitystä, että me olimme rakastaneet heitä eivätkä he olleet kuulleet meidän kutsujamme, eivätkä kuulleet nytkään, kun me jo kaljamahaisina ja kaljuuntuvina kutsumme heitä täältä puumajastamme ja pyydämme heitä tulemaan pois huoneista, joihin he astuvat saadakseen ikuisesti olla yksin, yksin itsemurhassa, kuolemaakin syvemmässä paikassa josta me emme ikinä löydä palasia kootaksemme heidät uudestaan.
Vaikka Virgin Suicides on hyvä kirja, niin se ei mielestäni yllä Naimapuuhien tasolle. Se ei ole yhtä monitasoinen eikä kerronnallisestikaan aivan yhtä kunnianhimoinen. Aiheensa puolesta Virgin Suicides kuitenkin on tärkeä kirja ja pidin siitä, ettei siinä sorruta helppoihin selityksiin itsemurhien syistä.
Kirja on omalla erityisellä tavallaan kaunis, aistillinen ja sensuelli, tytöiltä ja naiseudelta, mutta myös kesältä tuoksuva. Pidin siitä, miten Eugenides ylipäätään kuvaa nuoruutta, mutta mielestäni hän onnistuu erinomaisesti kuvatessaan hämmentyneiden teinipoikien tunteita ja ajatuksia sekä kertoessaan sisarusten yhteenkuuluvuudesta. Kirjailija myös kertoo uskottavasti Lisbonien vinoutuneesta ja omituisesta perhedynamiikasta.
Lisbonin sisarusten tarinaan ovat blogistaniassa perehtyneet ainakin Sanna ja Jenni.
Kirja on tosiaan kaunis ja sensuelli, vaikka aihe on kaamea ja koko kertomus melkoisen vinksahtanut. Outoa ja erikoista! Mutta ei tämä minullekaan ole yhtä hieno lukukokemus kuin Naimapuuhia tai Middlesex, joka on omaa luokkaansa.
VastaaPoistaNimeomaan kaamea ja vinksahtanuthan tuo kirja on, mutta samalla kiehtova. Middlesex mulla onkin vielä lukematta. Monien mielestä se on paras Eugenidesin kirjoista, joten hyvä lukukokemus on mulla jossain vaiheessa edessä senkin kirjan parissa.
PoistaMinullekin tämä on Eugenidesin kolmesta suomennetusta se "huonoin". Pidin siis tästäkin, paljon, mutta ei tämä aivan samalle tasolle nouse kuin Middlesex tai Naimapuuhat ;). Kirjaan perustuva elokuva on muuten aivan upea!:)
VastaaPoistaPitäisikin katsoa elokuva. Omko se mielestäsi parempi kuin tämä kirja?
PoistaMinusta on upeaa, että Eugenidesin kaikki kirjat ovat niin erilaisia keskenään. Sen takia niitä on toisaalta vaikea vertailla, koska ne ovat niin eri tavalla hyviä.
VastaaPoistaMiddlesex on minulle Jennin tavoin ollut kaikkein upein lukukokemus, mutta Virgin Suicides ja Naimapuuhat taas omilla tavoillaan yhtä hienoja. Virgin Suicides on niin pienieleinen ja tiivis, Naimapuuhat taas rönsyilevän runsas - kummastakin pidän hurjasti.
Liisa, sinäpä sen sanoit. Tämä kirja on pienieleinen ja tiivis, kun taas uusin on hyvin runsas. Olin itse asiassa aika yllättynytkin, miten erilaisia kirjat olivat. Middlesex on vielä mulla edessä, kuten jo tuolla Jennille kerroinkin.
PoistaMinä luulin koko kevään, Middlesexin luettuani ja totaalisesti hullaannuttuani, etten ole lukenut tätä Virgin Suicidesia ollenkaan, nähnyt vain elokuvan. Jokin vanha lukupäiväkirjani kuitenkin väitti, että kyllä tämä on luettu vuosia sitten. Miten en muista?! Pakko tarttua uudelleen.
VastaaPoistaSinulle on tunnustus blogissani. :)
Joskus sitä voi unohtaa hyvätkin kirjat. Onhan se aika kummallista, mutta kun lukee paljon ei kaikkea voi muistaa. Blogin pitäminen on siksikin tärkeää, että täältä voi tarkistaa, mitä on lukenut ja mitä mieltä on kirjoista ollut.
PoistaMinä en ole lukenut vielä Middlesexiä, mutta samoin minä pidin Naimapuuhista enemmän kuin tästä sinällään hyvästä, eriskummallisesta kirjasta. Naimapuuhissakin on kyllä se jännä, että lukiessa olin lähes hurmiossa, mutta nyt vähän jälkeenpäin siitä ei tainnut jäädä yhtä voimakas maku tai muistijälki kuin joistakin muista vuoden parhaista käännösromaaneista.
VastaaPoistaNaimapuuhissa on niin paljon tavaraa, että ehkä senkin takia sitä ei oikein saa myöhemmin mieleensä. Minäkin olin siitä vaikuttunut, mutten oikein enää muista miksi.
PoistaMinä pidin tästä elokuvana kovasti, ja kun menin sen jälkeen lukemaan tämän kirjan, niin lievästi petyin. En tiedä miksi, mutta tämä ei enää sitten iskenyt siten, kuten elokuva oli tehnyt. Hyvä kirja silti, kuten myös elokuva.
VastaaPoistaEn voinut lukea nyt arviotasi. Odotan Eugenidesin kirjoja ja sitä, mitä tuleman pitää. Ensin hauaisin lukea Middlesex.
VastaaPoistaSinulle on tunnustus blogissani. Nyt vasta huomasin, että Suketushan se haastoi sinutkin! :D No, oikeaan osoitteeseen tämä tulee, vaikka kahteen otteeseenkin! Sinun blogiisi tulen aina mielelläni!