Pienen mökin emäntä Sinisen linnan kirjastosta muisti minua tunnustuksella. Kiitos kaunis!
Tunnustuksen ideaan kuuluu kertoa eli tunnustaa itsestään seitsemän asiaa.
1. Jos mahdollista, valvon aamuyöhön ja nukun aamupäivät.
2. Olen yhden ammatinvalintatestin mukaan taiteellis-tieteellinen. Tunnustan, että tuo luonnehdinta on osuva.
3. Kirjoitan välillä hassuja, loppusoinnullisia runoja, joita yksi ystäväni (terveisiä vaan Pariisiin) kutsuu pöljärunoiksi.
4. Olen puhelias ja avoin.
5. Haluaisin monta mäyräkoiraa (ainakin karkea- ja sileäkarvaisen).
6. Ajattelen usein (Tove Janssonin Syyslaulun sanoin): "Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan, miten vähän siitä aikaan mä sainkaan." Mutta olen tähän ikään oppinut jo hiukan hyväksymään sitä, ettei kaikkea ehdi ja tarvitsekaan ehtiä.
7. En kestä sitä, että lapset ja eläimet joutuvat kärsimään.
Lähetän tunnustuksen eteenpäin seuraaville (olen pahoillani, jos olette jo tähän vastanneet; en jaksa tarkistaa, joko olette saaneet tämän tunnustuksen):
Valkoinen kirahvi Kiinnostavasta Opuscolo - kirjasta kirjaan -blogista, jossa hyvä värimaailma
Clarissa Luovasta puuhastelusta ja kauniista kuvista
Sonja Lukuhetket-blogista, jossa on nyt meneillään lastenkirjallisuusviikko
Zephyr Kirjanurkkauksesta, jossa on kiinnostavia tekstejä ja silmääni miellyttävä layout
Olit tehnyt mukavia tunnustuksia. Olisipa hauska saada lukea "pöljärunojasi". :D
VastaaPoistaMinäkin lähetän terkkuloeta Pariisiin, jos pöljärunojen nimeäjä sattuu tätä lukemaan. :)
VastaaPoistaMäyräkoirista hyppään nyt teidän lapinkoiriin, jotka tulivat mieleeni eilen illalla, kun saimme vieraaksemme ihanan lapinkoiraneidon.
Kohdat 2, 4, 6 ja 7 tuntuvat omilta täälläkin.
Kiitos tunnustuksesta! :) Minä tunnustelin jo viikko pari sitten, mutta huhtihaasteen loppurysäyksen ja alkaneen lastenkirjallisuusviikon takia tunnustukset ovat jo hukkuneet blogin syövereihin:)
VastaaPoistaHanna, ehkä vielä joskus uskallan pöljäillä riimein täälläkin. ;-)
VastaaPoistaKatja, lapinkoirat(kin) ovat ihania. Mutten voi mitään sille, että mäyräkoira rotuna on vienyt sydämeni. Ja mäyris Eetuhan oli meidän ensimmäinen "lapsi". Vieläkin joskus sitä ikävöin, vaikka siirtyi tuonilmaisiin jo yli 20 vuotta sitten.
Sonja, en jaksanut systemaattisesti etsiä kaikkien blogeista noita tunnustuksia. Käynpä katsomassa.
Kiva kun tunnustit! :) Minullakin on voimakas taipumus illanvirkku-aamuntorkku -elämään (kirjojen parissa on niin kiva valvoa), mutta muuton myötä aloin nukkua huoneessa, jossa on korkea ikkuna itään, ja näin keväällä olen herännyt aikaisin jopa ennen elävien herätyskellojeni vaatimuksia :).
VastaaPoista2., 6. ja 7. myös sellaisia kohtia, joihin voi yhtyä. Tuo Syyslaulu on ihana!
Mulla tämä yököypeliys on vain pahentunut iän myötä. Ja kun oon useimmiten tehnyt töitä omaan tahtiini (siis silloin kun on ollut töitä), niin sekin on ruokkinut tällaista rytmiä. Mun aivot ei mene sitten millään luovalle vaihteelle ennen puolta päivää, mutta rutiinihommia voin silloinkin tehdä. Kirjoittaminen onnistuu multa parhaiten iltapäivisin ja iltaisin, mutta myös yöllä.
VastaaPoistaKiitos tunnustuksesta Anna Elina! PItääpäs tarttua tähän viikonlopun aikana.
VastaaPoistaTäällä toinen yökyöpeli, jolle tämäkin aamu oli aikamoinen voimain ponnistus. Ja ihanalta kuulostavia nuo "pöljärunot". Ehkä saamme maistiaisia niistä?
Kiitos tunnustuksesta!:) Ovatkohan kaikki bloggaajat yökyöpeleitä, sillä myös minulla juoksee ajatus kirkkaammin iltamyöhällä ja niin on ollut aina.
VastaaPoistaPitääpä viikonloppuna keksiä, mitä versatile-ominaisuuksia minulla bloggaajana mahdollisesti on.
Kiitos tunnustuksesta! Olen tainnut tunnustaa asioita jo joskus aiemminkin, mutta katsotaan innostunko keksimään vaikka uusia paljastuksia. :)
VastaaPoista