Vanha kouluaikainen laulu jäi soimaan päähäni, kun eilen alkuyöstä kävin hoitokoiran kanssa pienellä metsäkävelyllä. Noin kilometrin päästä kantautuviin liikenteen ääniin sekoittui lintujen laulua, viserrystä ja liverrystä. Myös käki kukkui lähellä. Ilma oli raikas sateen jäljiltä ja kesäyö valoisa. Mieli aivan lepäsi luonnossa ja alkukesän ihanuudessa.
Muuten elämäni onkin ollut aika kiireistä enkä ole yli viikkoon ehtinyt kirjoittamaan mitään blogiini. Lisäksi nettiyhteytemme on muutaman viimeisen päivän aikana temppuillut. Nyt näyttää onneksi toimivan ihan hyvin.
Viime viikon lopulla kävin saattamassa isäni siskon eli tätini viimeiselle matkalleen. Seuraavana päivänä tapasin joitakin lukioaikaisia koulukavereitani pienimuotoisessa luokkakokouksessa. Surun keskellä iloitsin vahvasti sukulaisten ja kouluaikaisten kavereiden kanssa vietetystä ajasta, mutta tapaamiset laittoivat myös pohtimaan ajan rientämistä ja omaa paikkaani sukupolvien ketjussa. Isoja kysymyksiä, joita aina välillä on hyvä miettiä.
Tämän viikon ohjelmassa on ollut puutarhatöitä, mutta myös lukupiirin kevätkauden päättäminen ja yksi informaatiotutkimuksen tentti. Nyt sitten pitäisi vähin erin ryhtyä valmistautumaan tyttärelle järjestettäviin valmistujaisjuhliin. Onneksi on aikaa myös lukea romaaneja ja kirjoittaa. Kirjakaappiin onkin kertynyt aika lailla luettavaa, koska olen varaillut ahkerasti muiden bloggaajien esittelemiä kirjoja. Muutama aiemmin luettu kirjakin odottaa, että ehtisin niistä kirjoittaa blogiini.
Kuuntelimme juuri mieheni kanssa moskovalaisessa puistossa satakieltä ;)
VastaaPoistaHuomenna matkustan Suomeen, jone vanhin tyttäreni palaa Lontoosta työharjoittelusta. Lauantaina vietämme hänen valmistujaisiaan. Eli samoja asioita on meneillään.
Hyvin samanlaisia ajatuksia ja tunnelmia täällä. Valot ja varjot... Onnea tyttärellesi ja hauskoja valmistujaisia!
VastaaPoistaKiitos! Valmistujaiset itse asiassa ovat vasta ensi viikolla, mutta yritämme aloittaa juhlavalmistelut ajoissa, niin ei tule kiirettä ja stressiä. Ja muutenkin on mukava puuhastella rauhalliseen tahtiin, vaikka kyllä valmista syntyy sukkelastikin, jos on kiire.
VastaaPoistaTerve teille, lintuset... Näitä koulujuhlien ikivihreitä pitäisi palauttaa mieleen säännöllisesti! Kaunista juhlaa!
VastaaPoistaKiitos Paula, kun kerroit laulun nimen. Yritin nimittäin etsiä sitä googlettamalla, kun en muistanut kuin tuon kohdan, jonka laitoin otsikkoon. Jostain muistin lokeroista se illalla mieleen putkahti - varmaan koulussa aikoinaan sitä laulettiin. Mulla on muutenkin hurjasti mielessä laulun sanoja ja melodioita, mutten välttämättä muista laulun nimiä, puhumattakaan säveltäjistä, sanoittajista tai esittäjistä. Löysin nyt Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta -nimisestä kirjasta kyseisen laulun. :-)
VastaaPoistaMaanantai-aamuna kun olin heti aamutuimaan lasteni kanssa liikkeellä ja aurinko paistoi..hento tuulenvire heilutteli puiden kauniin vihreitä lehtiä...ja kaiken taustalla kuului usean linnun kaunis liverrys. Se hetki oli melkein epätodellinen, kaunis ja voimaannuttava. Sillä hetkellä taas muistin, kuinka suuri henkinen voimavara luonto linnunlauluineen ja kasveineen onkaan.
VastaaPoistaIsoja kysymyksiä mm. nuo omat paikat sukupolvien ketjussa. Luin juuri sen Tammimaan Paljain käsin, jossa aihetta käsitellään tavallaan ja se herkisti kyllä kovastikin.