Syyskuu oli hyvä lukukuukausi, sillä ehdin lukea yhteensä seitsemän kirjaa. Parhaan kirjan tittelistä kilpailevat tasaväkisesti John Irvingin Oman elämänsä sankari ja viime yönä loppuunsaatettu Joyce Carol Oatesin Sisareni, rakkaani. Upeita ja väkeviä kirjoja, joihin palaan piakkoin postauksin.
Samoin aion kirjoittaa vielä Anja Snellmanin kirjasta Parvekejumalat, joka oli monella tavalla silmiä avaava, ajan hermolla oleva romaani. Sen sijaan lukupiiriä varten lukemastani Colm Toíbínin Brooklynista en nyt postaa, koska olen siitä jo kirjoittanut aiemmin (ks. reilun vuoden takainen arvio täältä). En ollut yllättynyt, kun myös piiriläiseni pitivät kirjasta. Saimmekin aikaan vilkkaan ja kiinnostavan keskustelun Toíbínin hienon kirjan tiimoilta.
Itse asiassa en lukenut syyskuussa(kaan) yhtään huonoa kirjaa. Jennifer Eganin Aika suuri hämäys yllätti minut positiivisesti, ja toivon, että tämän lahjakkaan kirjailijan muutakin tuotantoa suomennettaisiin. Kahden blogikollegan, Vera Valan Kuolema sypressin varjossa ja Karoliina Timosen Aika mennyt palaa pitivät molemmat lukijan otteessaan. Uskon vakaasti, että näistä molemmista lupaavista esikoiskirjailijoista kuullaan vielä tulevinakin vuosina.
Lokakuu on alkanut Chris Cleaven Little Been tarinan merkeissä. Keskustelemme kirjasta keskiviikkona lukupiirissä. Uutuuksista lukuvuoroaan odottelevat Katja Kaukosen Vihkivedet, josta olen itse asiassa jo lukenut pari hienoa novellia, mutta myös Julian Barnesin Kuin jokin päättyisi ja Paul Austerin Talvipäiväkirja. Hienoja lukuelämyksiä siis luvassa lähitulevaisuudessa.
**********************************************************
Tänään, tai tarkemmin ottaen eilen, kirjabloggaajat tempaisivat plagointia vastaan kirjoittamalla ja julkaisemalla blogeissaan vääristeltyjä kirja-arvioita. Flashmob-tapahtuman tavoitteena oli herättää keskustelua plagioinnista, sillä blogitekstejä plaginoidaan yhä enemmän ja esimerkiksi kirjablogeista etsitään toistuvasti tiettyjen kirjojen juonipaljastuksia (mitä ilmeisemmin) koulutehtäviä varten. Tempauksella haluttiin nostaa esille myös kysymys nettikirjoitusten luotettavuudesta.
Parikymmentä bloggaajaa osallistui tähän huikeaan tempaukseen ja kirjoitti upeita "juonipaljastuksia" esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden klassikoista. Itse en ollut mukana, mutta ihailen kyllä kovasti kaikkien osallistujien heittäytymistä ja mielikuvituksellisuutta sekä paneutumista tähän tärkeään aiheeseen.
Tempausta on käsitelty monissa blogeissa, muun muassa Morren maailmassa. Sieltä löytyy myös vääristeltyjen kirja-arvioiden lista.
Minäkin luin riemusta hihkuen noita flashmob-postauksia vaikken itse kynnelle ennättänyt. Hieno tempaus tosiaan!
VastaaPoistaMinulla on lukupinossa nyt Oman elämänsä sankari, jonka sain Ota riski-haasteessa luettavakseni. Odotan jännityksellä, miten tiiliskivestä selviän!
Aika jännää, mutten oikeastaan ajatellut tuon Oman elämän sankarin kohdalla, että kyseessä on tiiliskivi. Nautin lukemisesta ja olisi ollut harmi, jos kirja olisi ollut lyhyempi.
PoistaOoh, odotan jo arviotasi Oatesin uusimmasta. Austerin kirjan haluaisin lukea niin ikään, mutta vielä en ole sitä käsiini saanut. Voi olla että, se voisi olla joulukirja.
VastaaPoistaOatesin arvio on jo tekeillä, koska aion palauttaa kirjan huomenna kirjastoon kunhan ensin vinkkaan siitä lukupiirissä. Meidän kirjastossa ei onneksi varailla mitenkään hurjan paljon tiettyjä uutuuksia (kuten Austeria) ja mie onnekas sain kirjan aika pian sen varattuani.
Poista