tiistai 17. toukokuuta 2016

Tietohaaste

Eniten minua kiinnostaa tie -blogin Suketus haastoi minut mukaan Tietohaasteeseen. Kiitos haasteesta! Tämä haaste, jossa on siis tarkoitus tuoda esille tietokirjallisuutta ja tietoa, on lähtenyt liikkeelle Klassikkojen lumoissa -blogista, jossa haasteelle annettiin tällaiset ohjeet:

- Valitse viisi tietokirjaa (joita et ole vielä esitellyt blogissasi) ja viisi nettisivua, joiden tiedon laatu on ansiokasta ja esittele ne lyhyesti blogissasi.
- Kielen tulee sekä kirjoissa että nettisivuissa olla jokin pohjoismaisista kielistä - siis tanskaksi, norjaksi, islanniksi, suomeksi, ruotsiksi, fääriksi, grönlanniksi, saameiksi, kveeniksi, meänkielellä jne
- Tietokirjat ovat niitä, joiden perässä mitä todennäköisimmin on laaja lähdeluettelo.
- Aikaisempi kirjoitukseni tietokirjoista (on siis Klassikkojen lumoissa -blogista). Siitä voi katsoa mitä ei ainakaan lasketa tietokirjaksi.
- Haasta mukaan vähintään kolme blogia jakamaan tietoa eteenpäin.

Itse asiassa luen nykyisin aika vähän tietokirjallisuutta. Opiskellessani ja jatko-opiskellessani en ehtinyt tiede- ja tietokirjallisuuden lukemiselta paljonkaan kaunokirjallisuutta lukemaan, mistä syystä haluan nyt keskittyä kaunokirjallisuuteen. Ehkä se on vähän tyhmää, etenkin, kun niin paljon ilmestyy hyvää ja ansiokasta tietokirjallisuutta. Mutta, kuten tämän haasteen alkuunpanija Lukumato toteaa, ei tietokirjallisuutta välttämättä lueta kannesta kanteen, ja kun asiaa niin ajattelee, niin itse asiassa luen/silmäilen/selailen aika paljon tietokirjallisuutta. Tälläkin viikolla olen selannut useampaakin teosta, joita käytän lähdekirjallisuutena tekeillä olevassa kyläkirjassa.

Nämä viisi esiteltävää tietokirjaa liittyvät eri tavoin omaan ammattiini, kiinnostuksen kohteisiini ja harrastuksiini.


Anna Makkonen: Sinulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996. 

Sinulle on teos, jota sen tekijä on kirjan nimiölehdellä määritellyt näin: "Romaani, joka ei uskalla sanoa nimeään tai nainen, kapina, kirjoitus ja historia eli mitä tapahtui kun tämän kirjan tekijä sai käsiinsä erään päiväkirjan vuodelta 1905". Sinulle on elämäkerta, omaelämäkerta, salapoliisiromaani, rakkaustarina ja tutkimus naisesta, joka halusi tulla kirjailijaksi. Lähtökohtana on päiväkirja vuodelta 1905, jonka historiaa sen saanut tutkija lähtee jäljittämään. Kiehtova, monitasoinen, jännittävä ja ennen kaikkea erilainen tutkimus, johon tutustuin jatko-opiskeluaikoina. Tämän kirjan äärellä koinkin valaistumisen: tällaistakin tutkija voi kirjoittaa!



Tuija Saarinen: Pannu kuumana. Suomalaisia kahvihetkiä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011.

Tuija Saarisen mainio tietokirja Pannu kuumana on hyvä esimerkki onnistuneesta tiedettä popularisovasta teoksesta. Suomalaisten kahviin liittyvistä muistoista ja kahvitarinoista kertova teos pohjautuu vapaamuotoisiin kyselyvastauksiin ja ajoittuu 1800-luvun alusta nykypäivään, mutta siinä kerrotaan myös kahvin historiasta ja kulkeutumisesta Suomeen. Suosittelen kirjaa paitsi kahvinjuojille, niin myös niille, jotka ovat kiinnostuneet suomalaisesta kahvikulttuurista sekä kahvin juomisen ja kahvilla olemisen merkityksestä sosiaalisissa tilanteissa - toisin sanoen kahvista ja kahvittelusta osana suomalaista elämää, niin arkea kuin juhlaakin.



Sirpa Kähkönen: Vihan ja rakkauden liekit. Kohtalona 1930-luvun Suomi. Otava, 2010.

Tutustuttuani ensin Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan alkupuolen romaaneihin, innostuin lukemaan myös Vihan ja rakkauden liekit. Ja valikoituipa tämä kirja myös lukupiirimme kirjaksi piirimme alkuvuosina. Kun luin kirjan ensimmäisen kerran, jäi siitä jostain syystä hiukan ristiriitainen olo, mutta mielessä tämäkin Kähkösen kirja oli pitkään. Kirjailija kuvaa vakuuttavasti, mutta maltilla ja tunteilematta isoisänsä kautta Suomen historiaa 1930-luvulla. Kähkösen vankka asiantuntemus ja huolella tehty tutkimustyö näkyvät tässä tietoteoksessa, kuten myös hänen romaaneissaan. Tärkeä ja silmiäavaava teos.



Jenny Nordberg: Kabulin tyttöjen salaisuus. Vaietun vastarinnan jäljillä Afganistanissa. WSOY, 2015.

Yksi parhaimmista viime aikoina lukemistani tietokirjoista. Jenny Nordberg kuvaa kiinnostavasti niin sanottua bacha posh -perinnettä, jossa tyttölasta kasvatetaan poikana siihen asti, kun hän tulee murrosikään. Vaikka "tyttö syntyi, tyhjä syntyi" -ajatus ei ole ollut vieras meidänkään kulttuurissamme, niin eihän tuollainen ajattelutapa ei enää ulotu omaan kokemusmaailmaan. Ylipäätään tyttöjen asema islamislaismaissa kiinnostaa ja ajatteluttaa kovasti. Nordbergin kirjassa oli mielenkiintoista sekin, miten perinteestä, josta kaikki varmaan tietävät, vaietaan. Kabulin tyttöjen salaisuus on elävästi kirjoitettu ja ajoittaisesta toistosta huolimatta hyvin etenevä ja otteessaan pitävät tietoteos.



Markku Valkonen: Kultakausi. WSOY, 2007 [1989].

Upea tietopaketti Suomen taiteen kultakaudesta. Myönnän, etten ole (vielä) kirjaa lukenut, mutta sitäkin ahkerammin olen sitä selaillut. Kirjan alun tekstiosuus on runsaasti kuvitettu, mutta esteettisen elämyksen tarjoaa varsinkin kirjan toinen, kultakauden taiteilijoita esittelevä osa. Ja vaikka ei 1800- ja 1900-lukujen vaihteen taiteesta pitäisikään, kannattaa tähän teokseen tutustua ihan yleissivistyksenkin vuoksi. Itse olen tästä kirjasta hakenut niin oppia kuin inspiraatiotakin aloitettuani maalausharrastuksen.


Esiteltävät nettisivut liittyvät omiin aiempiin töihini ja tutkimuksiin, mutta myös nykyisiin ammatillisiin mielenkiinnon kohteisiin.

Elore 
Elore on tiettävästi Suomen vanhin vapaan saatavuuden verkkolehti, jota julkaisee Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Elore ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja se on vertaisarvioitu. Siinä julkaistaan folkloristiikan ja sen lähialojen kannalta kiinnostavia tieteellisiä artikkeleita, katsauksia, keskustelupuheenvuoroja ja kirja-arvioita. Olin aika aktiivisesti mukana niin Eloren kuin sitä julkaisevan tieteellisen seurankin toiminnassa tutkijavuosinani, mutta seuraan lehteä edelleen. Hieno lehti, josta olen sen entisenä toimittajana ylpeä.

Kasvatus & Aika
Myös Kasvatus & Aika on tieteellinen verkkojulkaisu, jota julkaisee Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura.  Eloren tavoin sekin on open access -julkaisu eli se on saatavilla avoimesti. Verkkojournaali on moni- ja poikkitieteinen ja se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kasvatus & Aika keskittyy kasvatuksen historiaan liittyvään tutkimukseen.

Agricola
Suomen historiaverkko Agricola on vuonna 1996 perustettu yliopistojen historian laitosten, arkistojen, seurojen, museoiden ja kirjastojen yhteishanke. Sen tarkoitus on edisää suomalaista historianharrastusta, -opetusta ja -tutkimusta. Argicola on oikea historiasta kiinnostuneen aarrearkku, sillä sivustolla mm. julkaistaan historia-alaan liittyviä blogeja sekä kerrotaan historiaan ja historiantutkimukseen liittyvistä tapahtumista. Agricolalla on myös uutis- ja keskustelufoorumit, joihin voi lähettää historia-alaan liittyviä uutisia ja keskustella historiaan liittyvistä aiheista. Agricolasta löytyy niinikään alaan liittyvä linkkikirjasto, jonka kautta  pääsee esimerkiksi sähköisten aineistojen äärelle. Itseäni ovat kuitenkin eniten kiinnostaneet julkaisut ja niistä etenkin kirja-arvioit.

DIGI - Kansalliskirjaston digitoidut aineistot
Sivusto, jossa vierailen nykyisin melkein päivittäin. DIGI:stä löytyvät Kansalliskirjaston digitoimat suomalaiset sanomalehdet vuosilta 1771-1910, mutta myös aikakauslehtiä, pienpainatteita ja muuta aineistoa. Sanomalehtiaineistoa on vapaassa käytössä lähes kahden miljoonan sivun verran ja siksi hyvät hakutoiminnot ovat tarpeen. Aineistoa voi etsiä esimerkiksi selailemalla nimekkeitä, mutta itse olen käyttänyt paljon tekstihakua.

Kuvakokoelmat.fi
Digitaalisen lehtiarkiston lisäksi viihdyn nykyisin hyvin Museoviraston kuvakokoelmien parissa. Joskus saatan unohtua useammaksikin tunniksi katselemaan vanhoja kuvia tai etsimään omiin kiinnostuksen kohteisiini liittyviä kuvia. Museoviraston kuvakokoelmassa on Suomen laajimmat kuvakokoelmat kulttuurihistoriasta, kansankulttuurista ja vieraista kulttuureista. Sivuilta löytyy myös dokumentoitua rakennettua kulttuuriympäristöä ja suomalaisia lehtikuvakokoelmia. Palvelusta voi ostaa kuvatallenteita jatkokäyttöä varten, Minua kiinnostavat erityisesti Kansatieteen kokoelman kuvat.

Haasteen lähetän seuraaviin blogeihin (mutta muutkin saavat sen tästä napata):
- Lumiomena
Leena Lumi 
- Sinisen linnan kirjasto

9 kommenttia:

  1. Anna, kiitos haasteesta<3 Luen nykyään tosi paljon tietokirjoja, kuten juuri nytkin, mutta miten esitellä tietokirjoja, joita ei ole vielä esitellyt blogissaan, kun esittelen heti kaiken luettuani:)?

    Toisekseen, syksyn kirjoista en vielä tiedä. Joten voisiko tämä olla vaikka, että esittele viisi vaikuttavinta tietokirjaa, jotka ovat sinuun vaikuttaneet, lyhyesti?

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Leena! :-) Mun puolesta voit soveltaa eli esitellä viisi vaikuttavinta tietokirjaa. Eiköhän tässä voi vähä sääntöjä venyttää. Tai esittele jotain ajalta ennen blogiasi.

      Poista
    2. Anna, iahn oikeesti: Mulla on kaikki tietopkirjat, paitsi se, mitä nyt luen jo blogissa. Voin kyllä laittaa nuo säännöt esille ja että minä raukka en nitä ymmärrä, mutta jos muut...Se oli yli 7 vuotta sitten. Luen nyt tietoa paljon enemmän. Oikeesti tämä oli telepatiaa, sillä vedän nyt raskasta tietokirjaa ja kaipasin kevennystä<3

      Poista
    3. Laita, että sulla ei kerta kaikkiaan ole esiteltävänä kirjoja, joita et jo olisi esitellyt, mutta haluat silti osallistua haasteeseen (ja mahtavaa tietenkin, että haluat osallistua). Kyse ei todellakaan ole siitä, ettet ymmärtäisi sääntöjä, vaan siitä, että luet todella paljon myös tietokirjallisuutta. Siitähän tämä "ongelma" johtuu. Ei näitä niin vakavasti tarvitse ottaa, aika paljonhan sääntöjä sovelletaan.

      Mikähän on se raskas tietokirja, jota luet? Mie lopetin yöllä Paluun Rivertoniin ja se oli jotenkin aika vahva lukukokemus ja nyt pähkäilen, mitä lukisin seuraavaksi. Yritin lukea Sahlbergin kirjaa He. mutta en nyt jaksa jatkaa sen parissa, kun kirja on niin tiheää kerronnaltaan. Mutta onneksi tuolta hyllyistä löytyy aika lailla lukemattomia kirjoja. <3

      Poista
    4. Anna, niin...ne raskaat ovat yleenäs Kolmatta valtakuntaa koskevia, nykyään, mutta ei Backamanin Harriet ja Olof. Kuolema Viipurissa 1918 myöskän mikään kevyt ollut. Vastasin siis tähän jo aikaa sitten ja olit kuitannutkin ja sen jälkeen vastasin vielä Katjalle Tietokirjat riippukeinussa haasteeseen.

      Odotan sinulta jotain kirjaa, mutta mikä se nyt olikaan, jonka sanoit lukeneesi ja josta olen niin kiinnostunut...No hurry, and take your time :)

      <3

      Poista
  2. Onpa kivoja vinkkejä, kiitos niistä! Mukavaa, että osallistuit tähän mainioon haasteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva tähän oli osallistua. Ja esiteltäviä kirjoja olisi toki enemmänkin, mutta näihin päädyin.

      Poista
  3. Kiitos haasteesta! Se onkin aika haasteellinen (!), monella tapaa, mutta aion vastata - hieman soveltaen, tosin.

    Tuota Anna Makkosen kirjaa Sinulle luin minäkin aikoinani, osin sinun ja osin yhteisen tuttavamme T:n kehumana. Hieno kirja se onkin. Markku Valkosen Kultakausi puolestaan on huikea, siihen palaan usein.

    Luulen, että minulle on helppoa valita kirjat. Mutta ne linkit... Saa nähdä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että vastaat. Ja ainahan näissä sovelletaan. Minäkin ensin aioin soveltaa linkkien kanssa, mutta yllättäen niitä kertyikin vaaditut viisi.

      T:n kans tuosta Sinulle-kirjasta monesti juteltiinkin. Kultakausi on itse asiassa tyttären kirja. Sai sen yo-lahjaksi yhteiseltä tätiystävältämme. :-)

      Poista

Ilahduta bloggaajaa kommentilla!