Claudie Gallay: Tyrskyt. Avain. 2011 [2010]. Ranskankielinen alkuteos Les Déferlantes (2008). Suomennos Titia Schuurman. Kansi: Satu Ketola. 477 sivua.
Minulle maksettiin huonosti.
Mutta minulla oli katto pään päällä.
Enkä ollut koskaan ennen nähnyt rajumyrskyä.
Enkä ollut koskaan ennen nähnyt rajumyrskyä.
Lukijalle nimettömäksi jäävä, lintuva tutkiva nainen, Tyrskyjen minäkertoja on asettunut Normandian rannikolla olevaan piskuiseen La Haguen kylään. Nainen on paennut kylään omaa kipeää menneisyyttään. Menneisyys on tuonut La Hagueen myös miehen, Lambertin.
Koko kylän menneisyyteen liittyvät tapahtumat eivät jätä rauhaan lintujen tutkijaa. Nainen alkaa selvittää neljänkymmentä vuotta sitten tapahtunutta haaksirikkoa, jossa on hukkunut nuori pariskunta ja heidän kaksivuotias poikansa. Useammallakin kyläläisellä näyttää olevan jonkinlainen kytkös haaksirikkoon.
Nainen asuu Kyntevä-nimisessä ränsistyneessä talossa viehättävän tarjoilijan Morganen ja tämän taiteilijaveljen Raphaëlin kanssa. Myös muut kylän asukkaat ovat kiehtovia, erikoislaatuisia. Nan, tuo vähän hullu valkotukkainen nainen, joka etsii jotakuta. Erikoinen perhe, jonka muodostavat baarinpitäjä Lili ja hänen äitinsä, jota kaikki sanovat Muoriksi ja Lilin isä, majakanvartija Théo, jolle Lili ei suostu puhumaan, mutta jonka hän säännöllisesti ruokkii. Kirjassa vilahtelevat myös tämän tästä puolivilli tyttö, Pikku Haikara ja venettä rakentava, Morganea rakastava Max.
Tyrskyt on kirja merestä, luonnosta ja linnuista, mutta yhtä lailla muistoista ja menneisyydestä. Siitä, miten menneisyys ei jätä rauhaan yksittäistä ihmistä eikä yhteisöä, vaikka sen haluaisikin unohtaa ja siitä vaieta. Tyrskyt on myös kirja toipumisesta ja anteeksiannosta. Siitä, miten ikävä vähitellen hellittää. Kun voi päästää irti ja on tilaa uusille tunteille ja elämälle.
Ajattelin sinua. Olin alkanut menettää sinua. Tai sinä olit alkanut etääntyä. Tai sitten se johtui minusta. Vielä vähän aikaa sitten minä olin pannut käteni olkapäällesi. Sinun lämpösi. Kun suljin silmäni, pystyin vielä pinnistelemättäkin painautumaan kauttaaltaan sinua vasten.
Aika teki tuhoaan. Salakavalasti. Olin jo lakannut itkemästä.
Tyrskyt kiehtoi ja piti minua vahvasti otteessaan. Juoni on punottu hyvin ja menneisyyden salaisuudet kiertyvät auki vähitellen. Kirjan kieli on vaikuttavaa, kaunista, paikoin runollista. Tästä ei voinut olla pitämättä.
Kuulin (=luin) Tyrskyistä jo vuosi sitten kirjablogeihin tutustuessani. Kirjasta kirjoitettiinkin aika paljon viime vuoden aikana. Monet ovat minun laillani pitäneet kirjasta, mutta onpa niitäkin, joihin kirja ei ole tehnyt vaikutusta (eläköön erilaisuus!).
Tässä on ainakin osa arvioista (hihkaiskaa, jos jokin arvioista puuttuu):
Tässä on ainakin osa arvioista (hihkaiskaa, jos jokin arvioista puuttuu):
Tyrskyt on niin ihana! Luin sen noin kaksi kuukautta sitten ja yhä edelleen ajattelen sitä melkeinpä joka viikko ja haaveilen toisesta lukukerrasta. Onnistuin jo löytämään sen halvalla omaan hyllyyni, mutten raaski ihan vielä aloittaa uusintakierrosta. Ehkä odotan syksyn myrskyjä :)
VastaaPoistaTyrksyt on todellakin mieleenpainuva kirja. Luin kirjan lomalla, meren lähellä ja varmasti siksikin lukuelämys oli vahva.
VastaaPoistaArvasin, että pidät tästä! En ole itse vieläkään Tyrskyjä lukenut. Säästelen kirjaa keväämmälle, koska jotenkin tunnen että kirja pitää lukea joko keväällä tai sitten matkoilla, kuten sinä teit.
VastaaPoistaAnna Elina, tämä kirja on minulle kuin todeksi tullut unelma, sillä voisin asua juuri noin, kuin kirjan päähenkilö: tuntemattomana, suorastaan nimettömänä meren rannalla, jossakin...
VastaaPoistaMinäkin tykkäsin tästä kovasti! Taisin taannoin antaa sille blogissani kuukauden parhaan kirjan tittelinkin :)
VastaaPoistaKatja, suosittelen Tyrskylä lomalukemiseksi, mutta kaipa tämä muulloinkin tehnee vaikutuksen. :-)
VastaaPoistaLeena, kieltämättä asuminen jossain meren rannalla nimettömänä ja tuntemattomana on houkutteleva ajatus.
Elma Ilona, kiva "tavata" pitkästä aikaa! Pitääkin katsoa myös sinun tekstisi Tyrskyistä ja linkittää.
Oi, Tyrskyt oli ihana! Pidin kyllä Gallayn Rakkaus on saari-teoksestakin, mutta tämä oli vielä ihanampi.
VastaaPoistaToivottavasto häneltä tulisi vielä lisää kirjoja ja niitä joku kustantamo innostuisi kääntämään nyt kun Avain lopettaa kerran kaunon.
Susa, toivotaan tosiaan, että jokin kustantamo ottaa hoiviinsa kaikki ne kirjailijat, joiden teoksia Avain on julkaissut. Pitänee lukea myös Rakkaus on saari, vaikkei sitä olekaan kehuttu yhtä lailla kuin Tyrskyjä.
VastaaPoistaRakkaus on saari on hieno, mutta Tyrskyt on sekä hieno että i-h-a-n-a. Luulenpa ehdollistaneeni itseni kahden kevään perusteella siihen, että minun on luettava Tyrskyt keväällä: on ihan sellainen olo, että taas tänäkin keväänä.
VastaaPoistaJa minäkin NIIN toivon, että Gallayta suomennetaan lisää, etenkin kun oma ranskankielinen lukukokemukseni ei aivan sujunut. ;) Pitäisiköhän tehdä bloggarien yhteinen vetoomus Gallayn suomentamisen puolesta? ;)
Kiitos hienosta kirjoituksesta, Anna Elina. Olet mielestäni kuvannut hyvin niin Tyrskyjen juonta kuin tunnelmaakin!
Moi Elina!
VastaaPoistaKiitos jälleen kerran hienosti kirjoitetusta blogistasi, analyyttisiä arvioitasi on ilo lukea. Muuten, otankin Tyrskyt mukaan matkalukemiseksi - kiitos vinkistäkin!
terv. Tarja
Kiitos Tarja! Mulla ainakin Tyrskyt toimi matkalukemisena.
Poista