 |
| Milanolainen puistonäkymä keväällä 2010 |
Joskus mää makka liikkumat paikalan
ja koita olla oikke hilja
ete aika huamasis munt
ja ruppeis viuhtoma taas ettippäi
ja vaatima munt ja fölisös murhettuma.
Eilä aamuste see onnistus;
mää kattosi vaam peito ravost
ja oli nii hiljaksis
et aik luul ete mää oll viäl kottinkan tullu
ja munt naurut
ko see ol nii levotoine
komppas mu laatikoi
avo kaapei
polt tupakki
ja koit saar aikkatas kuluma.
Kyl see munt siält sit löys,
ketä nyy jaksa iankaikem paikalaska maat.
Heli Laaksonen
Kokoelmassa Raparperisyrän. Runoja. (Sammakko. 2002.)
Tällä runolla osallistun taas kerran Jennin runohaasteeseen. Pidän aika lailla Laaksosen runoista, vaikken itäisenä ihmisenä välttämättä ihan kaikkea lounaismurteen vivahteita ymmärrä.
PS. Blogger on taas temppuillut. Perjantaina kirjoittamani haasteisiin liittyvä postaus ei näköjään ole päivittynyt lukijoideni sivupalkkeihin.
Kuva kuin postikortti!
VastaaPoistaMinä olen itäinen ja läntinen ja Laaksosen murre on minulle ihan tuttua kuten on karjalan murrekin.
Laaksonen ei vain sytytä minua, joten varmaan minussa on jokin vika, geenivirhe tms. En vain voi sille mitään.
Siis minä en vaan ymmärrä, mistä Heli Laaksonen nuo ideat runoihinsa keksii! Yleensä en välitä murteella kirjoitetuista runoista, mutta nämä usein lämpimällä huumorilla höystetyt tarinat ovat kyllä omaa luokkaansa.
VastaaPoistaOlen siteerannut Laaksosen runoja joskus blogissani, kuten eräänkin kerran, kun näin erään lehden sivuilla tämän hänen kirjoittamakseen merkityn runon:
jouluvalmistelut ja sitten sattumalta näin, että asiasta oli keskusteltu täällä:
keskustelu Tarkkana on siis oltava, kun runoja siteeraa, vaikka eihän tuo minun syyni ollut, sillä runo kierteli tuohon aikaan monessakin blogissa.
Itse olen lounaisesta Suomesta kotoisin, lähes Heli Laaksosen naapurikunnasta ja minuun nämä kyllä uppoavat. Ei pelkästään sen tähden, että ne on paikallisella murteella kirjoitetut. Pidän niistä, kuten Clarissakin sanoi tarinoina, joissa on pieni pilke silmäkulmassa, mutta myös ajatusta.
VastaaPoistaPiti kyllä heti kurkata, mikä ihmeen Aik, onko se tarinan vai ihmisen nimi. :) Minä en ole jostain syystä innostunut Laaksosen runoista laisinkaan, mutta Kotiliedestä luen aina innokkaasti hänen pakinansa. Laaksosella riittää tosiaan ideoita ja pilkettä!
VastaaPoistaLeena, kiitos! Laaksonen on varmaan kirjailija, jonka tekstit jakavat mielipiteitä. En minäkään hänen kaikista tuotoksistaan ole innostunut, mutta hänen runoissaan on mielestäni ideaa. Ei sinussa taatusti mitään vikaa ole, vaikka hänen runonsa eivät sinua sytytä. ;-)
VastaaPoistaClarissa, aika jännää, että tuollainen yleinen joulun aikaan kiertävä teksti on sekin laitettu Laaksosen nimiin (olen saanut tuon saman useampana jouluna tekstiviestinä, tosin ei murteellisena). Hauska vastaus Laaksoselta.
Jaana, Heli Laaksosella tosiaan on ajatusta runoissaan. Siksi minäkin niistä pidän.
Jenni, minä taas en ole oikein innostunut Laaksosen pakinoista. Näin nämä makuasiat menevät. :-)