Thomas Glavinic: Toiveet, jotka toteutuvat. Saksankielinen alkuteos: Das Leben der Wünche. Suomentanut Tiina Hakala. Atena. 2010.
En ole keijukainen, eikä tämä ole satu. Täytän kolme toivettanne. Kertokaa mitä toivotte!
Kirjan päähenkilö Jonas tapaa valkoiseen pellava-asuun pukeutuneen miehen, joka lupaa toteuttaa Jonaksen toiveet. Vaikka Jonas ei usko miestä, hän päättää ryhtyä leikkiin ja pohtii, mitä kaikkea hän voisi toivoa, jos se olisi mahdollista. Muun muassa, että saisi tietää elämänsä tarkoituksen, tietäisi enemmän kuolemasta, välttäisi suuren onnettomuuden, saisi enemmän aikaan, tietäisi ja ymmärtäisi enemmän sekä näkisi tulevaisuuteen ja menneisyyteen. Tuttuja toiveita?
Kuitenkin Jonas lopulta toivoo, että saisi toivoa enemmän ja kaikki hänen toiveensa toteutettaisiin. Siis oikeastaan vain yksi toive, joka kattaa kaiken. Salaperäinen mies katoaa ja lupaa Jonaksen toiveiden täyttyvän seuraavasta päivästä alkaen.
Ja tästähän seuraa onnellinen loppu niin kuin saduissa, eikö vain? Ei välttämättä, sillä kahden lapsen isän, aviomiehen ja naimissaolevan naisen rakastajan elämä lähtee kulkemaan omituiseen suuntaan. Päähenkilö välttyy onnettomuudelta, ystävä paranee ja osakkeiden arvo nousee, mutta vastaavasti yksi läheinen ihminen kuolee.
Jonaksen arki muuttuukin yhä kummallisemmaksi ja etenkin öiset seikkailut vievät miehen outoihin tilanteisiin ja selittämättömiin seikkailuihin. Kirjan loppua kohden vauhti vain kiihtyy ja kirja päättyy arvoituksellisesti.
Kirjan takakansitekstissä todetaan tarinan olevan samalla sekä arkinen että absurdi. Lopetettuani kirjan jäin ihmettelemään, mitä siinä oikein tapahtui ja mistä se loppujen lopuksi kertoi. Ainakin siitä, että tieto lisää tuskaa ja kannattaa mietiä, mitä toivoo.
Vaikka tarina pitikin hyvin otteessaan, tämä ei todellakaan ollut mikään helppo, vaan kerroksellinen, keskittymistä vaativa ja paikoin hyvin hämmentävä ja omituinen kirja.
Kirjasta on kirjoitettu myös seuraavassa blogissa: http://ootaluenekaloppuun.blogspot.com/
Tähdet: ★ ★ ★
Luin tästä kirjasta yhdestä toisestakin blogista ja sielläkin kirja tuntui hämmentäneen lukijaansa. Olen itse kahden vaihella, että lukisinko vaiko en.
VastaaPoistaPidin tätä juuri viime viikolla kädessäni kirjastossa, mutta jätin vielä hyllyyn. Kirjan juoni/ajatus kuitenkin tuntui ihan kiehtovalta, ehkä siis joskus nappaan luettavaksi asti kirjastosta :)
VastaaPoistaKannattaa tää kirja kyllä lukea. On siinä paljon hyvää, mutta jossain vaiheessa ainakin itse olin tipahtaa kyydistä. Ehkä vaatisi toisen lukukerran, että kaikki tasot avautuisivat.
VastaaPoista