Monika Fagerholm: Ihanat naiset rannalla. Otava. 1994. Ruotsinkielinen alkuteos Underbara kvinnor vid vatten. Suomentanut Arja Tuomari.
Minun on ihan ensimmäiseksi tunnustettava, että pidin Monika Fagerholmia aiemmin kevyen ja viihteellisen kirjallisuuden kirjoittajana. Olinpa tietämätön!
Siskoni suosituksesta luin keväällä 2010 Amerikkalaisen tytön (2004) ja sen itsenäisen jatko-osan Säihkenäyttämö (2009). Siitä asti olen myös halunnut lukea Ihanat naiset rannalla (Claes Olssonin elokuvan vuodelta 1998 olin jo nähnyt aiemmin). Nyt siihen sitten tarjoutui mahdollisuus, sillä luin kirjan osana Karoliinan Kirjavan kammarin Suomalaisen keskiluokan arki -haastetta.
Ihanat naiset rannalla on kuvaus muutamasta kesästä saariston kesäparatiisissa 1960-luvulla. Kirjan keskiössä on kaksi perhettä. Ensimmäisen niistä muodostavat entinen vedenneito Isabella ja kirjoihin uppoutuva Kajus sekä heidän poikansa Thomas, joka on kirjan alussa 8-vuotias.
Perheen naapuriin kesäpaikassa muuttavat Enkelit, jotka ovat aiemmin asuneet Amerikassa ja tuovat mukanaan uudenlaisen elämäntavan. Enkelin perheeseen kuuluvat Rosa ja Gabriel eli Gabbe ja heidän tyttärensä Nina ja Renée. Jälkimmäisestä tulee Thomaksen ystävä. Kirjassa on toki muitakin elävästi ja uskottavasti kuvattuja henkilöitä ja perheitä, mutta tarinan kannalta keskeisimpiä ovat juuri nämä perheet ja henkilöt.
Ihanat Rantanaiset ovat tietenkin Rosa ja Isabella, jota Rosa alkaa kutsua Bellaksi. Naisten välille muodostuu ystävyyssuhde ja he viettävät muutaman kesän aurinkoa ottaen, drinkkejä siemaillen ja vesihiihtoa harrastaen.
Ylhäällä Bellan ateljeessa saa alkunsa laulu joka soi joka paikassa sinä vuonna. Sävelmä, jota voi hyräillä melkein ilman sanoja. Joka leviää ja aaltoilee kesäparatiisin yli.
Bella-Rosa, Rosa-Bella, sanat kuuluvat.
Naisten tiivis ystävyys tosin rikkoutuu välillä, kun Gabbe ja Bella lähentyvät yhteisellä Ruotsinmatkalla. Kuitenkin jo seuraavana kesänä Rosa palaa ystävänsä luokse, ja naiset lähtevät Kööpenhaminaan. Rosa palaa matkalta, mutta Bella ei. Rantanaisten tarinan päätyttyä loppuvat myös Thomaksen kesät kesäparatiisissa:
Eivätkä he milloinkaan palaa kesäparatiisiin. Thomaksesta tulee tavallinen poika jolla ei ole kesäparatiisia.
Kirjan loppupuolella kerrotaan niin Thomaksen kuin muidenkin kirjan keskeisten henkilöiden elämästä paratiisikesien jälkeen. Kaikenlaista tapahtuu, mutten halua paljastaa kirjan juonesta enää tämän enempää.
Vaikka Ihanat naiset rannalla kuvaa näennäisesti huolettomia kesäpäiviä, niin pinnan alla tapahtuu paljon. Kirjassa ei suinkaan ole kyse suomenruotsalaisten ihmisten ihanien kesien ja huolettoman elämän kuvaamisesta, vaan monimutkaisten tunteiden ja hyvinkin monisyisten ihmissuhteiden kuvauksesta.
Isabella-Vedenneidon ja Kajuksen välien viileneminen, Bellan vetäytyminen yksinäisyyteen, Rosan alkoholin käyttö, Bellan ja Gabben suhteen kehittyminen, Renéen erikoinen käyttäytyminen ja naapureiden ihmettely sekä kesäparatiisin tapahtumat kerrotaan kirjassa Thomaksen näkökulmasta.
Fagerholm onnistuukin hienosti kuvatessaan Thomaksen ajatuksia, tunteita ja havaintoja sekä hänen kasvuaan ja kehittymistään. Thomas, kuten lapset yleensä, huomaa, kuulee ja näkee paljon, muttei aina ymmärrä havaitsemiensa asioiden yhteyksiä.
Miksi vesisuksilla hiihtävät rantanaiset ovat kauniita? Vastustamattomia? Vangitsevia? Keltaisissa ja valkoisissa uimapuvuissaan, vaikka toisella on kaiken kukkuraksi oranssit pelastusliivit päällä?
Filosofisia kysymyksiä. Thomas on yhdeksän vuotta vanha, kohta kymmenen. Hänellä ei ole filosofoinnin tajua. Eikä tule sitä paitsi olemaankaan. Hän on aivan äitinsä kaltainen, ihminen josta ei koskaan tule filosofista luonteeltaan.
Asiat ovat konkreettisia. Thomakselle kaikki on konkreettista.
Vaikka kirjailijan asiasta toiseen pomppiva tyyli minua jonkin verran häiritsi, niin pidin aika lailla tästä(kin) Fagerholmin kirjasta. Erityisesti pidin siitä, ettei kirjailija selitä asioita turhaan, vaan tuo niitä esille hienovaraisina vihjauksina, johtolankoina.
Suosittelen Ihania naisia rannalla erityisesti kesäkirjaksi, mutta varmasti se sopii myös luettavaksi talvella – silloin, kun eniten kaipaa kesän lämpöä ja aurinkoa...
Tähdet: ★ ★ ★ ★