Täällä toisen tähden alla -blogin Jaana ehti ensimmäisenä julkaisemaan listansa myös täällä blogistaniassa, ja hänen esimerkkiään seuraten laadin oman listani. Tällä samalla vastauksella osallistun myös Hesarin kyselyyn. En harkinnut valintojani kovinkaan pitkään tai perusteellisesti, joten luultavasti jo huomenna olen eri mieltä valinnoistani.
1. Bo Carpelan: Lehtiä syksyn arkistosta (5 pistettä)
Teemoiltaan vahva ja puhutteleva, kielellisesti mykistävän kaunis ja koskettava. Upea kirjallinen tilinpäätös hienolta kirjailijalta.
2. Sofi Oksanen: Puhdistus (4 pistettä)
Vaikuttava ja rankka, mutta samalla upea lukukokemus. Kirja, joka todellakin vei mukanaan, sillä luin kirjan puoliväliin asti keskeytyksettä.
3. Sirpa Kähkönen: Hietakehto (3 pistettä)
Ajankuvaltaan pätevä, erittäin hyvin kirjoitettu kuvaus tavallisten ihmisten elämästä poikkeusaikojen myllerryksessä. Mikrohistoriaa parhaimmillaan.
4. Katja Kettu: Kätilö (2 pistettä)
Kielellisesti ja kerronnallisesti upea. Väkevä ja raadollinen romaani naisena olemisesta ja rakkaudesta sota-aikana. Käsittelee ansiokkaasti sodan vaiettua historiaa.
5. Ulla-Lena Lundberg: Jää (1 piste)
Koskettava ja kaunis, turhia kikkailuja kaihtava teos, jonka kerronta ja kieli on hidastempoista ja rauhoittavaa.
Hyvin naispainotteinen lista, kuten huomaatte. Ja lähinnä ihan lähivuosina ilmestyneitä romaaneja, mikä johtuu puhtaasti siitä, että olen pitänyt blogia pari vuotta ja täältä sitten oli hyvä suosikkeja etsiä. Siten listalta jäi pois useita ennen blogiaikaa lukemiani upeita kirjoja (esim. Westön Missä kuljimme kerran, Fagerholmin Säihkeäyttämö, Väisäsen Vanikan palat), mutta kun kaikkia hyviä kirjoja ei voinut äänestää...
