maanantai 8. kesäkuuta 2015

Hieno Ghana ikuisesti


Taiye Selasi: Ghana ikuisesti. Otava. 2013. Englanninkielinen alkuteos Ghana must go. Suomentanut Marianna Kurtto. 393 sivua.

Mutta nyt Sadie ymmärtää, että se on todennäköisesti viimeinen vanhoista valokuvista, joissa he kaikki kuusi ovat yhdessä. Kaikki  katsovat eri suuntiin: isä kameraan, Sadie alas isän päälaelle, äiti Sadien tutua, veli äitiä, kaksoset luoja tietää mitä. Kaikki ovat epätarkkoja, kaikki ovat siinä. 

Lahjakas, kirgurin työstä Yhdysvalloista poispotkittu ja sittemmin Ghanaan palannut Kweku kuolee kauniina aamuna puutarhassaan. Samaan aikaan hänen toinen vaimonsa Ama nukkuu kaikessa rauhassa Kwekun rakennuttaman elegantin ja käytännöllisen talon makuuhuoneessa. Toisaalla Kwekun entinen vaimo Fola ja lapset Olu, Taiwo, Kehinde ja Sadie elävät omaa elämäänsä toisistaan vieraantuneina, kaikki jossain määrin perheen hajoamisesta kärsivinä.

Tässä ovat Ghana ikuisesti -romaanin lähtökohdat. Romaanissa liikutaan luontevasti monessa eri aikatasossa. Tapahtumista kerrotaan useamman eri henkilön näkökulmista, jolloin tapahtumat ristivalottuvat ja kunkin romaanihenkilöt ratkaisut ainakin jossain määrin tulevat ymmärrettäviksi.

Jäin vahvasti kiinni kirjan tunnelmiin. Taiye Selasin kieli on kaunista ja se kantaa hienosti hyvin rakennettua tarinaa. Kieli on paikoin ihan pakahduttavan hienoa, kuten tämäkin kohta kirjan alkupuolella:
Kastepisaroita ruohonkorsilla, kuin timantteja jotka on viskelty vapaasti jonkin sattumalta ohi kulkeneen henkijumalan pussukasta; se on astellut kevyesti ja notkeasti Kweku Sain puutarhan läpi vain hetkeä ennen kuin Kweku on saapunut sinne itse. 

Ghana ikuisesti kosketti ja jätti minuun jäljen. Mielestäni kirja on vain kertakaikkisen ihana. Ei sillä tavalla ihana, että se olisi kaunis ja lukijalle hyvää mieltä tuottava, vaan ihana nimenomaan siinä mielessä, että kaiken murheen, tuskan ja rumuudenkin vastapainona romaanissa on valonpilkahduksia, toivoa ja rakkautta.

Blogistit ovat jo aikoja sitten löytäneet tämän hienon kirjan - ja jostain blogista minäkin tämän aarteen löysin. Kirjasta ovat kirjoittaneet ainakin Kirsi, Katja, Mari A, Maria, Anna, Elegia, Krista, Sanna ja Omppu.

10 kommenttia:

  1. Ihanaa, että luit tämän. Itse en ensimmäisellä lukukerralla oikein päässyt tarinaan kiinni, mutta toinen lukukerta oli paikoin suorastaan henkeäsalpaava. Pakahduttava, kuten kirjoitit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omppu, minä ihan rakastuin tähän kirjaan. Harmi vaan, etten heti lukemisen jälkeen ehtinyt postata, joten arviosta tuli vähän tynkä. Mut on se vaan mahtavaa, että näin hyvää kirjallisuutta kirjoitetaan.

      Poista
  2. Tämä oli kyllä hieno! Luin tosin samoihin aikoihin Adichien Kotiinpalaajat, kun tämänkin luin, ja tämä jäi minulla hieman sen varjoon, valitettavasti. Ehkä tulen lukemaan tämän uudelleen, kuten Omppu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Krista, harmi tosiaan, että toinen kirja jätti tämän varjoonsa. Kotiinpalaajat on myös hieno teos. Luulen muuten, että itsekin luen tämän toistamiseen. Varmaan kirjasta löytyy sitten vielä lisää tasoja.

      Poista
  3. Tämäkin pitäisi lukea. On niin paljon hyviä ja tärkeitä kirjoja, joita ei oikein voisi ohittaa... Kiitos tästä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaisa Reetta, kiitos kommentista!

      Mistäpä oikein löytyisi aikaa kaikille hyville kirjoille? Se on lukijan ikuinen ongelma.

      Poista
  4. Tämäkin pitäisi lukea. On niin paljon hyviä ja tärkeitä kirjoja, joita ei oikein voisi ohittaa... Kiitos tästä! <3

    VastaaPoista
  5. Ihana lukea juttusi, muistan ihan samalla tavalla olleeni täysin myyty ja haltioitunut tämän luettuani. Aiheetkin olivat koskettavia, mutta parasta varmaan oli se kaunis kieli, ja tapa sanoa hieman erilailla kuin olen tottunut kuulemaan, mutta ei kuitenkaan liian kummallisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Erja! Rakastuin kirjaan jo sen ensimmäisillä sivuilla. Ja oon samaa mieltä: kirjan kieli on kaunista. Hyvin sanot tuossa lopussa. :-)

      Poista
  6. Minulle tämä oli jotenkin vaikea ja etäinen. Taidokas ja hyvä, mutta en tuntunut saavan siitä irti sitä, mitä niin moni muu. Ehdottomasti kuitenkin kirja, joka kannatti lukea ja jonka voisi lukea melkein toistamiseen.

    VastaaPoista

Ilahduta bloggaajaa kommentilla!