sunnuntai 24. elokuuta 2014

Hieno Lintu pieni

Tanja Pohjola: Lintu pieni. Atena. 2014. 285 sivua. Kansi: Laura Noponen. ARVOSTELUKAPPALE.



Tanja Pohjolan Lintu pieni on hieno ja koskettava esikoisromaani. Kirjan näyttämöinä ovat Viipuri vuonna 1944 ja Helsinki vuonna 1953. Kirjan päähenkilö Dora on jatkosodan loppuvaiheen Viipurissa kaksitoistavuotias tyttö, joka joutuu huolehtimaan muutaman vuoden ikäisestä pikkusiskostaan Marseillesta eli Marista. Isä on kuollut, ja äiti takertuu perheen rapistuneessa huvilassa menneeseen ja haaveisiin huolettomasta elämästä sulkien samalla silmänsä todellisuudelta. Dora aistii äidin vaihtelevat mielialat ja yrittää tehdä parhaansa, jopa silloinkin, kun äidille tulee arvovieras ja tytöt joutuvat useaksi päiväksi lukittuun huoneeseen.

Dora tietää olevansa tuhkanharmaa lapsi. Olematon. Hän on yhtä paljon olemassa kuin puuhun kuivunut lehti tai tuulen riepottelema höyhen. Kun hän ajattelee omaa olemattomuuttaan, hänen on helppo ymmärtää, miksi äiti on lukinnut hänet tähän yläkerran kauimmaiseen huoneeseen. Mutta sitä hän ei ymmärrä, miksi äiti on lukinnut huoneeseen myös Marseillen, jonka nimi on muistutus äidin syntymäkaupungista, minne he kaikki vielä joskus matkustavat.

Lohduttakseen pientä siskoaan ja unohtaakseen nälän, janon ja pelot, ryhtyy Dora kertomaan satua miehestä ja linnusta. Samalla, kun Viipuria pommitetaan ja sota etenee kohti loppuaan, tiivistyvät myös tunnelmat huvilassa ja lopulta tapahtuu jotain, mikä jättää pitkäksi aikaa jälkensä Doran elämään.

Helsingissä noin kymmenen vuotta myöhemmin aikuistunut Dora, joka on luonut tarinoillaan itsestään uuden naisen, Dorotean, elää ulkonaisesti mukavaa elämää Otto Rasin nuorena aviovaimona. Hän on kuitenkin henkisesti onneton, kuin kivettynyt. Hän ei osaa rakastaa eikä ottaa vastaan rakkautta. Dorotea on juureton, uuden menneisyyden itselleen keksinyt ihminen, joka ei halua kenenkään tietävän viipurilaisjuuristaan. Kun Oton Viipurista kotoisin olevat tutut Taimi ja tämän sairas lapsenlapsi Lahja saapuvat kortteeriin Dorotean ja Oton kotiin, joutuu Dorotea kohtaamaan oman menneisyytensä. Padotut tunteet nousevat pintaan ja samalla kuvitelmat ja sadut sekoittuvat todellisuuteen.

Kirjan läpäisee lintutematiikka. Doran/Dorotean elämä, hänen tunteensa ja ajatuksensa, samoin kuin pikkusisaren kohtalo vertautuvat lintujen elämään. Lintutematiikan kautta tarkastellaan myös vankina olemista, vapautumista ja vapautumisen hintaa.

Taimikko kuiski tarinoita lintujen elämästä, pudonneista pesistä ja niistä lintuparoista, joiden munat haukka oli varastanut. Puut kertoivat linnunpoikasista, jotka eivät koskaan oppineet lentämään. Jotka hoipertelivat pesän risuisilla reunoilla ja hyppäsivät alas liian aikaisin. Poikasista, jotka joutuivat kissojen syömiksi, mutta myös niistä, jotka kohosivat siivilleen kun oli aika.

Mielestäni Lintu pieni on ottessaan pitävä romaani - vangitseva, kuten Sinisen linnan kirjaston Maria kirjaa luonnehtii. Kaksi eri aikatasoa vuorottelevat kirjassa onnistuneesti ja muodostavat jännitteen, joka kantaa hyvin kirjan loppuun asti. Tanja Pohjola on kirjoittanut hienon romaani, joka kosketti ainakin minua ja on pysytellyt mielessäni pitkään lukemisen jälkeenkin.

PS. Osallistun tällä kirjalla Ihminen sodassa -lukuhaasteeseen.

14 kommenttia:

  1. Olen tämän kirjastosta varannut ja koko ajan suuremmalla innolla kirjaa itselleni odotan, kirja on jo saanut jonkin verran myönteistä huomiota. Tämä vuosi näyttää olevan esikoiskirjojen suhteen varsin mainio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on siis hyvä lukukokemus edessä, kunhan kirjan vaan kirjastosta saat. Tänä vuonna on tosiaan ilmestynyt monta todella hyvää esikois- ja muutakin romaania. Hyvä kirjavuosi!

      Poista
    2. Olipa hieno lukukokemus! Ei voi kuin huokailla, miten upea kirjavuosi nyt on meneillään.

      Poista
    3. Onpa mukavaa, että pidit kirjasta! Tänä vuoden Blogistanian Finlandian parhaiden valinta onkin perin haasteellista, sillä niin paljon on ilmestynyt hienoja kirjoja.

      Poista
  2. Odotan kovasti tuon kirjan lukemista. Vahvistat vain tuntemustani, jonka olen kirjasta saanut. Toiveissani on, että pääsen lukemaan ehkä jo alkavalla viikolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon mukaan pääset pian kirjan pariin ja tykkäät siitä.

      Poista
  3. Tekstisi ja valokuvasommitelmasi tekevät oikeutta kirjalle. Haikeankaunis esikoisteos!

    VastaaPoista
  4. Sain juuri luettua samaisen kirjan ja ihan samoja ajatuksia minulla myös. Todella hieno kirja, upeasti kuvailtuja tunnelmia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mukava kuulla, että muutkin tykkäävät tästä kirjasta.

      Poista
  5. Sain juuri viikolla hakea tämän kirjastosta ja nyt odottelen innolla että pääsen siihen käsiksi. Vaikuttaa juuri minunlaiseltani kirjalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla onkin oikein hieno lukukokemus edessä. Uskon, että pidät kirjasta.

      Poista
  6. Anna, aivan ihana, vaikuttava esikoisteos <3

    VastaaPoista

Ilahduta bloggaajaa kommentilla!