Haaste: Lukutoukan katsaus vuoteen 2011

Kuurankukkia viime talven pakkasilla.

     Susa laittoi taannoin liikkeelle tähän loppuvuoteen sopivan mainion haasteen Järjellä ja tunteella -blogissaan.  Haasteessa on tarkoitus vastata erilaisiin kysymyksiin yhdellä vuonna 2011 luetulla kirjalla. Kirjan valintaa ei tarvitse perustella, vaan riittää kun vastaaja miettii, mikä tänä vuonna luettu kirja vastaa parhaiten kulloisenkiin kysymykseen. Näin ollen sama kirja voi olla vastauksena useammassakin kohdassa.

     Tämä oli kyllä aika haasteellinen ja jopa vaikea haaste. Joissakin kohdissa olisi mieli tehnyt vastata useammallakin kirjalla (yhdessä kohdassa näin teinkin mainiten saman kirjailijan toisiaan täydentävät kirjat). Tässäpä vastaukseni:

      1. Minkä lukemasi kirjan olisit toivonut löytäväsi juuri joulupaketista tänä vuonna, ellet jo olisi lukenut sitä?

Itse asiassa toivosin löytäväni useammankin tänä vuonna lukemani kirjan pukinkontista (suurimman osan luetuista kirjoista olen lainannut kirjastosta). Muun muassa Pascal Mercierien upean kirjan Yöjuna Lissaboniin haluaisin itselleni.

2. Mitä kirjaa suosittelisit ystävälle, joka ei ole lukenut paljoa, mutta kaipaisi lukuelämyksiä?
Monika Fagerholmin Ihanat naiset rannalla.

3. Mikä kirja sinun teki mieli jättää kesken ?

Marianne Cedervallin Ajattelen sinua kuolemaasi saakka.

4. Mikä kirja sai sinut vuodattamaan kyyneleitä?
Bo Carpelanin koskettava ja kaunis Lehtiä syksyn arkistosta.

5. Minkä kirjan lukemista odotit ennakkoon eniten?
Kate Atkinsonin Ihan tavallisena päivänä.

6. Mikä kovasti pitämäsi kirja sai mielestäsi aivan liian vähän näkyvyyttä ja ns. blogisavuja?
Muun muassa Roy Jacobsenin Ihmelapset.

7. Mikä kirja oli suurin pettymys?
Valitettavasti se oli Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja.

8. Minkä kirjan ottaisit ainoaksi kirjaksi autiolle saarelle uudestaan...ja uudestaan luettavaksi?
Tämä on haasteen ehdottomasti vaikein kysymys enkä meinannut millään keksiä vastausta. Mutta kyllähän Kazuo Ishiguron kirjassa Pitkän päivän ilta on aineksia kirjaksi, jonka voisi lukea useampaankin kertaan, ja siitä löytyisi aina jotain uutta.

9. Mikä kirja herätti sinulla eniten halua keskustella kirjan tapahtumista ja henkilöistä?
Marilynne Robinsonin syvällinen, koskettava ja vahva kirja Kotiin.

10. Minkä kirjan sulkisit aikakapseliin avattavaksi sadan vuoden päästä täällä Suomessa?
Sirpa Kähkösen upean 1930-luvun tapahtumia valottavan Mustat morsiamet sekä sen sisarteoksen Vihan ja rakkauden liekit.

11. Mistä kirjasta haluaisit nähdä elokuvan, ellei sitä jo ole tehty?
Daphne Kalotayn kirjasta  Bolšoin perhonen tulisi taatusti hieno elokuva.

12. Minkä kirjan ns. jälkimaku oli niin voimakas, että mietit sitä vielä pitkään viimeisen sivun kääntämisen jälkeenkin?
Joyce Carol Oates rankka, vahva ja vaikuttava Kosto: rakkaustarina.

13. Mikä kirja oli suurin yllättäjä hienon lukukokemuksen myötä?
Colm Tóibínin Brooklyn.

14. Mistä kirjasta et muista enää paljoakaan, vain lähinnä tunnelmia ja pätkiä sieltä täältä tapahtumista?

Amos Oz: Älä kysy yöltä.

15. Mitä kirjaa suosittelisit eniten muille kirjablogisteille?

Aika montaakin, mutta ainakin Wilkie Collinsin kirjaa Valkopukuinen nainen.  On mielestäni klassikko, joka ainakin jokaisen salapoliisiromaaneja lukevan pitäisi tuntea.