Kirjallisia vastauksia

Pääsen jo toistamiseen lyhyen ajan sisällä kertomaan kirjoihin ja kirjallisuuteen liittyvistä mieltymyksistäni, kun sekä Margit että Kaisa Reetta haastoivat minut vastailemaan kirjallisiin kysymyksiin. Kauniit kiitokset teille molemmille mukavista ja aika haastavistakin kysymyksistä!

Vastaan ensin Margitin esittämiin kysymyksiin:

1. Muistatko jonkun voimakkaan kirjakokemuksen lapsuudestasi?

Olin viisivuotias, kun opin lukemaan. Selailin jomman kumman isoveljeni aapista tai lukukirjaa ja yhden tarinan kohdalla tajusin, että osaan lukea! Muistan vieläkin sen kirjan sivun, jonka kohdalla koin tämän huikean elämyksen. Sivun vasemmassa laidassa oli alekkain pieniä värikkäitä hahmoja, ehkä tonttuja, ja teksti oli kirjoitettuna sivun oikealla puolella tekstauksella (ei siis isoilla kirjaimilla). Tästä olen päätellyt, että kyseessä olisi vanhemman, tuolloin toisella luokalla olleen, isoveljen kirja. Äitini tosin sanoi, että olen oppinut lukemaan kasatessani Suomi-aiheista palapeliä (olin kuulemma lukenut palapelin yläreunassa olevaa tekstiä).

2. Millainen oli ensimmäinen kirjasto, jonka asiakas olit?

Ensimmäinen kirjastoni oli ala-asteen koulukirjasto Enon Louhiojalla. Sieltä lainasin ainakin Aili Konttisen kirjoja, mutta minulla ei ole mitään selkeitä muistikuvia koulukirjastosta. Ensimmäinen varsinainen kirjasto olikin Enon kirkonkylällä koulukeskuksen yhteydessä. Kävin siellä ensimmäisen kerran luultavasti 8- tai 9-vuotiaana koulutaksin kuljettajan ansiosta. Koulutaksin kuljettaja nimittäin vei meidät ala-asteen oppilaat jostain syystä yläasteelle (jonne on omalta koulultamme noin viiden kilometrin matka) ja jätti meidät sinne siksi aikaa, kun kyyditsi kotiin yläasteen oppilaat. Kirjasto oli onneksi auki ja me menimme sinne odottelemaan taksia. Olipahan syy erikoiseen järjestelyyn sitten mikä tahansa, niin tuo tapahtuma oli minulle hyvin tärkeä ja jäi selvästi mieleen. Ihastuin kirjastoon ensisilmäyksellä. Nykyhetken näkökulmasta kirjasto oli pieni, mutta sellaisen lapsen mielestä, joka on käyttänyt vain koulukirjastoa, oli kirjasto suuri. Tuntui kummalliselta, että on olemassa paikka, joka on täynnä kirjoja! Lainaustiskin takana istui tummahiuksinen, tyylikkään näköinen nainen, ja tuolloin ajattelin, että minäkin haluan kirjastonhoitajaksi. Meille tehtiin käsin kirjoittaen kirjastokortit ja lainasin tuolloin elämäni ensimmäisen varsinaisen kirjaston kirjan. Luultavasti se oli jokin Anni Polvan Tiina-kirja. Aika pian tämän jälkeen Enoon tuli kirjastoauto ja minusta tuli myös sen asiakas (kirjastoauto kävi koululla ja myöhemmin myös kotikylälläni). (Muistan muuten vieläkin kirjastokorttieni numerot, 1185 kirjastossa ja 403 kirjastoautossa.)

3. Luetko muilla kielillä kuin suomeksi?

Luen jonkin verran ruotsiksi ja englanniksi pitääkseni yllä kielitaitoani. Meillä on aika paljon ruotsinkielisiä dekkareita, koska mieheni on kaksikielinen (asunut osan elämästään Ruotsissa). Viime aikoina olen innostunut lukemaan Agatha Christietä englanniksi.

4. Voitko suositella jotakin kirjallista matkakohdetta (kirjasto, kirjailijamuseo tms.)?
Suositelen naapurimaakunnassa sijaitsevaa Kuopiota kirjallisena kohteena. Korttelimuseossa on mm. Minna Canthin huone ja Canthia on muutenkin kaupungissa "hyödynnetty". Myös Sirpa Kähkösen Kuopio-sarjan tapahtumapaikkoihin kannattaa tutustua omatoimisesti kirjoja hyödyntäen.

5. Mihin kirjoihin liittyvään kohteeseen haluaisit matkustaa?
Tosi moneen kohteeseen, mutta ykköskohde on kyllä Prinssi Edwardin saari Kanadassa. Montgomeryn tyttökirjoja lukeneet tietävät kyllä miksi.

Mikä kirja on tehnyt sinuun säväyksen seuraavissa genreissä:
1. klassikko?
En nyt tiedä säväyksestä, mutta vaikutuin opiskeluaikana venäläisistä klassikoista. Erityisesti mieleeni on jäänyt Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Se pitäisi ehdottomasti lukea uudelleen.

2. dekkari/jännitys?
Tämä on hankala. Olen kyllä lukenut paljon dekkareita, muttei niistä mikään ole ylitse muiden. Kirjailijoista mieluisimpia ovat Agatha Christien ohella P. D. James, Elizabeth George ja Åsa Larsson. Suomalaisista Leena Lehtolainen varhaisilla Maria Kallio -dekkareillaan ja Matti Yrjänä Joensuu.

3. scifi?
Ei ole minun genreni, joten en osaa vastata tähän mitään.

4. fantasia?
Sama kuin edellä.

5. runous?
Edith Södergran on runoilijasuosikkini, mutten osaa nimetä vain yhtä hänen kokoelmaansa.

Ja sitten vielä vastaukset Kaisa Reetan seitsemään kysymykseen:

1. Mikä oli ensimmäinen romaanimuotoon kirjoitettu kirja, jonka muistat lapsuudestasi?
Olisikohan ollut Aino Konttisen Inkeri palasi Ruotsista tai sitten jokin Konttisen Marketta-kirja.

2. Onko sinulla jotakin todella tärkeää kirjaa, jonka haluaisit löytää uudelleen? Olet ehkä unohtanut sen nimenkin jo, mutta kirjan tunnelma saa sinut muistelemaan sitä yhä... Mistä kirja kertoi?
No, se on tuo edellisen vastauksen Inkeri palasi Ruotsista. Muistan, että se teki minuun lapsena suuren vaikutuksen ja haluaisin tietää syyn. Tuo kirjahan kertoo sotalapsesta, joka palaa takaisin Suomeen ja omaan perheeseensä.

3.Sanotaan, että jotkin kirjat täytyy kohdata oikeaan aikaan ja tietyssä tunnetilassa, jotta ne voisivat kolahtaa kunnolla. Kerro jokin tällainen kirjallinen kohtaaminen, jossa kaikki tuntui osuvan kohdalleen.
Olin 1990-luvun puolivälissä kuullut kehuttavan Andreï Makinen kirjaa Ranskalainen testamentti. Aloitin kirjan enkä päässyt kirjan imuun. Olin kuitenkin sinnikäs ja aloitin kirjan uudelleen jonkin ajan päästä ja silloin kirja kolahti minuun täysillä. En muista, millaisessa tilanteessa ensimmäisen kerran kirjaa aloitin, mutta luultavasti olin väsynyt tai stressaantunut enkä jaksanut kirjaan keskittyä.

4. Kuka kirjallinen henkilö voisi olla sielunkumppanisi (ehkä myös romanttisessa mielessä)?
En tiedä, mistä johtuu, mutta Nuuskamuikkunen on minulle tärkeä hahmo, ei tosin romanttisessa mielessä, luultavasti. Minusta vain Nuuskamuikkunen tuntuu läheiseltä hahmolta, kuin ystävältä. En todellakaan väitä, että olisin samanlaisen kuin Nuuskamuikkunen, mutta soisin olevani yhtä viisas. Ja joskus toivon, etten kiintyisi maalliseen mammonaan, ja olisi mukava kulkea omia polkujani huuliharppua soitellen ja hiukan anarkismia harjoittaen.

5. Kirjailija, jonka haluaisit tavata hyvän ruuan ja/tai viinin äärellä?
Carol Shieldsin olisin halunnut tavata, muttei se enää ole mahdollista. Aiemmin mainittu Andreï Makine olisi kieltämättä mukava tavata. Suomalaisista kirjailijoista juttelisin mielelläni elämästä ja kirjallisuudesta Märta Tikkasen tai Sirpa Kähkösen kanssa.

6. Mikä vuosikymmen tai vuosisata on kirjallisessa mielessä sinulle kaikkein läheisin ja miksi?
Tosi vaikea kysymys, mutta vuosisadoista 1900-luku. Tosin en osaa tarkemmin eritellä, mikä vuosikymmen on tärkein. Varmaan jostain 1930-luvusta aina vuosikymmenen loppuun asti. Ja onhan tämä 2000-lukukin kiinnostava.

7. Jos saisit lukea kahden vuoden ajan vain yhdessä maassa kirjoitettuja kirjoja, minkä maan valitsisit?
Suomen, ehdottomasti, vaikka tällä hetkellä luenkin enemmän käännös- kuin kotimaista kirjallisuutta. (Toivon mukaan en joudu koskaan sellaiseen tilanteeseen, että tuollainen valinta pitäisi tehdä.)

En nyt enää laita tätä haastetta kierrokselle, sillä luultavasti tämä haaste on jo tavoittanut suurimman osan kirjabloggareista. Sen sijaan toivotan, näiden kahden tyypin kanssa, mainiota Runebergin päivää ja oikein hyvää helmikuisen viikon jatkoa!